Ivan Aivazovski

Aivazovski syntyi Feodosiassa Krimin niemmaalla (tuolloin Venäjän keisarikuntaa) köyhään armenialaiseen perheeseen. Hänen veljensä oli Armenian apostolisen kirkon arkkipiispa Gabriel Aivazovski. Hänen perheensä muutti Krimiltä Galitsiaan (tuolloin Etelä-Puolaa, nykyään Ukrainaa). Hänen perheensä sukunimi oli Aivazian, mutta Puolassa se kirjoitettiin Haivazian. Joissakin taiteilijan maalauksissa on signeeraus armenialaisilla aakkosilla, "Hovhannes Aivazian" (arm. Հովհաննես Այվազյան). Hänen isänsä opetti hänet soittamaan viulua ja puhumaan sujuvaa puolaa ja ukrainaa. Hänen taiteelliset kykynsä toivat hänelle tukijoita ja pääsyn Simferepolin ensimmäiseen kymnaasiin ja myöhemmin PIetarin taideakatemiaan, josta hän valmistui kultamitalilla. Saatuaan tuloja ensimmäisistä maisemistaan ja merimaisemistaan hän ennen matkustelua Euroopassa meni maalaamaan Krimille sarjan kuvia alueen rannikkokaupungeista. Myöhemmin hänen merikuvauksensa toivat hänelle pitkäaikaisen tilauksen Venäjän laivastolta.

Vuonna 1845 Aivazovski matkusti sulttaani Abd-ul-Mejidin kutsusta Istanbuliin, jossa hän vieraili kahdeksan kertaa vuosina 1845–1890. Aivazovskin Istanbulissa oleskelun aikana Ottomaanien valtakunnan sulttaanit Abd-ul-Mejid, Abd-ul-Aziz ja Abd-ul-Hamid II tilasivat häneltä hovimaalarin ominaisuudessa useita maalauksia, joista 30 on esillä Dolmabahçen palatsissa ja monet muut useissa Turkin museoissa. Hänen töitään on myös esillä useissa Venäjän ja entisen Neuvostoliiton museoissa, muun muassa Pietarin Eremitaašissa ja Aivazovski-taidegalleriassa Feodosijassa Ukrainassa.

Aivazovski avioitui 31-vuotiaana Pietarissa englantilaisen kotiopettajattaren Julia Gravesin kanssa. He saivat neljä tytärtä. Avioliitto purkautui, ja 65-vuotiaana Aivazovski avioitui Feodosijasta kotoisin olleen armenialaisen lesken Anna Boornazianian kanssa.

Aivazovski vietti elämänsä viimeiset vuodet Feodosijassa, jossa hän organisoi kaupunkiin vesihuollon, avasi taidekoulun, aloitti alueen ensimmäiset arkeologiset kaivaukset ja rakensi historiallisen museon. Hänen ansiostaan kaupunkiin perustettiin kauppasatama ja kaupunki kytkettiin rautatieverkkoon.

Pikkuplaneetta 3787 Aivazovskij, jonka löysi neuvostoliittolainen astronomi Nikolai Tšernyh vuonna 1977, on nimetty Aivazovskin mukaan.

Aivazovski mainitaan Anton Tšehovin näytelmässä Vanja-eno.

Venäjä, Ukraina ja Armenia ovat julkaisseet postimerkkejä Aivazovskin töistä.

•  
  Myrsky, 1854.
•  
  Kuun valaisema merimaisema ja laivan hylky.
•  
  Myrsky, 1886.
•  
  Kalastajia rannalla.
•  
  Tbilisi, 1868.
•  
  Subašin maihinnousu, 1839.
•  
  Yhdeksäs aalto, 1850.
•  
  Tallinna, 1845.
•  
  Çeşmen taistelu, 1881.
•  
  Kreivi M. T. Loris-Melikov.
•  
  Kaksi turkkilaista laivaa hyökkää kohti priki Mercurya, 1892.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ivan Aivazovski Wikimedia Commonsissa