Ekerön kunta
Ekerön kunta (ruots. Ekerö kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Ekerö.[3]
| Ekerön kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Tukholman lääni |
| Maakunta | Uplanti |
| Keskustaajama | Ekerö |
| Kuntakoodi | 0125 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 217,46 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 28 879 |
| – Väestötiheys | 132,8 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 217,46 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 28 879 henkeä (31.12.2020).[2]
Ekerön naapurikuntia ovat Tukholma, Huddinge, Botkyrka, Salem, Södertälje, Strängnäs, Enköping, Upplands Bro ja Järfälla.
Kunta koostuu noin 140 saaresta Mälaren-järvessä. Niistä suurimmat ovat Adelsö, Ekerön (Ekerön–Munsö), Färingsö ja Lovön.
Ekerössä on runsaasti nähtävyyksiä, joista tärkeimmät ovat Drottningholmin linna Lovönin saarella ja Birkan rautakautisen kaupungin jäännökset Björkön saarella. Molemmat ovat UNESCOn maailmanperintökohteita. Lisäksi kunnan alueella on useita riimukiviä ja muita viikinkiajan jäänteitä sekä kahdeksan keskiaikaista kivikirkkoa.
Vuonna 2007 kunnassa oli 61,00 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 28,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
muokkaaNykyinen Ekerön kunta koostuu kahdeksasta entisestä maalaiskunnasta. Kunnan alue on identtinen historiallisen Färentunan kihlakunnan kanssa.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin kaksi suurkuntaa:[6]
Molempien suurkuntien kuntamuoto oli maalaiskunta.[6]
Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin nykyinen Ekerön kunta yhdistämällä Ekerö ja Färingsö.[7]
Lovön kunnassa sijaitsi vuosina 1887–1944 Drottningholmin taajaväkinen yhdyskunta (ruots. municipalsamhälle).
Vaakuna
muokkaaKun kunta muodostettiin vuonna 1971, niin Färingsöllä oli ennestään vaakuna. Sitä ja muita ehdotuksia uudeksi vaakunaksi tehtiin, mutta nykyinen vaakuna rekisteröitiin kunnan käyttöön vasta vuonna 1985. Tammenlehti viittaa luonnollisesti kunnan nimeen ja valittiin kilpailun perusteella.
-
Färingsön maalaiskunta
(1960–1970)
Väestönkehitys
muokkaaKunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 956 | 11,0 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 747 | 2,8 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 2 569 | 9,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 20 712 | 76,8 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 482 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 439 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 2,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 240 023 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 146 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
- 0–17-vuotiaat: 26,3 %
- 18–64-vuotiaat: 58,3 %
- 65 vuotta täyttäneet: 15,4 %
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 4,9 | 2,5 | |
| jalostus | 16,2 | 15,8 | |
| palvelut | 78,0 | 80,9 | |
| tuntematon | 0,9 | 0,7 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 7 760 | 12 686 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 61,2 | ||
Taajamat
muokkaaKunnassa on 14 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 72,9 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 6 879 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Ekerö | 10 907 |
| 2 | Stenhamra | 3 336 |
| 3 | Älvnäs | 601 |
| 4 | Ekerö sommarstad | 544 |
| 5 | Parksidan | 494 |
| 6 | Kungsberga | 406 |
| 7 | Drottningholm | 398 |
| 8 | Solsidan | 349 |
| 9 | Sundby | 270 |
| 10 | Ölsta | 267 |
| 11 | Tureholm | 260 |
| 12 | Söderby | 250 |
| 13 | Lilla Stenby | 244 |
| 14 | Lurudden | 205 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Stenhamran taajaman nimenä on joskus ollut myös Stockby.[18]
Entiset taajamat
muokkaaRuotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Molemmat taajamat ovat sittemmin kasvaneet yhteen Ekerö-nimiseksi taajamaksi.[18]
Pientaajamat
muokkaaYli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Bergdalen Edeby
- Bergvik
- Degerby
- Ekeby tomtområde
- Färjstaden
- Helgö
- Hilleshög
- Ilända och Skönvik
- Karlskär
- Lunda
- Lunda
- Menhammar
- Munsö
- Mälaröarnas waldorfskola
- Mörby
- Plogen
- Ricksättra
- Slottshagen
- Stav
- Svartsjö
- Sånga Säby
- Sättra
- Söderberga
- Tuna Domargården
- Törnby
- Vifärna
- Älby
Entiset pientaajamat
muokkaaRuotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Kunnanvaltuusto
muokkaaRuotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ekerön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 11 | 11 | 14 | 16 | 16 | 15 | 16 | 15 | 17 | 13 | 18 | 18 | 16 | 11 | ||
| Keskustapuolue | 9 | 9 | 7 | 6 | 4 | 5 | 5 | 5 | 3 | 3 | 2 | 2 | 3 | 3 | ||
| Liberaalit | 5 | 5 | 5 | 3 | 7 | 6 | 6 | 3 | 3 | 6 | 4 | 4 | 3 | 5 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 3 | 4 | 2 | 2 | 2 | 3 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 3 | 3 | 3 | 4 | 4 | 3 | 4 | 5 | 3 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 14 | 14 | 13 | 12 | 11 | 11 | 9 | 10 | 9 | 10 | 7 | 5 | 6 | 6 | ||
| Vasemmistopuolue | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 0 | 1 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 5 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 0 | 0 | 4 | 4 | 3 | 4 | ||
| Yhteensä [22] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | ||
Piirit
muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Adelsö-Munsö
- Ekerö
- Lovö
- Färingsö
Historialliset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Adelsö (Birka)
- Ekerö (Askanäs)
- Färentuna
- Hilleshög
- Lovö
- Munsö
- Skå
- Sånga
Kirkot
muokkaa-
Ansgarskapellet
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 10.12.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Ekerö Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Utdrag ur Årsbok för Sveriges kommuner 1951 - Förteckning över storkommunerna 1952 (PDF) Årsbok för Sveriges kommuner 1951. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges kommuner åren 1952–1986: Förändringar i kommunindelning och kommunkoder (PDF) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 10.12.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
