Ruotsidemokraatit

Ruotsidemokraatit perustettiin 6. helmikuuta 1988 tukholmalaisessa asunnossa, jossa oli paikalla eri lähteiden mukaan 7 tai noin 20 henkilöä.^[7] Puolueen juuret ovat Bevara Sverige svenskt -liikkeessä ja sitä seuranneessa lyhytikäisessä Ruotsipuolueessa (Sverigepartiet, SvP).^[8][7] BSS oli järjestö, joka pyrki rajoittamaan maahanmuuttoa Ruotsiin ja palauttamaan maahan jo muuttaneet.^[7] Ellen Grefbergin ja Gustav Holmströmin vuonna 2014 Nyheter24-verkkolehdessä ilmestyneen jutun mukaan järjestö oli rasistinen.^[9]

Puolueen ensimmäinen puheenjohtaja oli Anders Klarström vuosina 1992−1995. Hänen taustansa oli kansallismielisessä liikkeessä ja natsistisissa puolueissa. Häntä seurasi Mikael Jansson vuosina 1995−2005. Janssonin tausta oli Keskustapuolueessa. Jansson puhdisti puolueen natsismiin viittaavista piirteistä ja kielsi esimerkiksi univormujen käytön, millä estettiin epätoivottujen skinheadien ilmestyminen puoluekokouksiin. Kuitenkin vuoden 1998 vaalien aikaan puolueessa oli enemmän White Power -liikkeisiin kytkeytyneitä henkilöitä kuin vuonna 1995, jolloin Jansson astui johtoon.^[10] Vuonna 1999 puolueen puolueohjelma kirjoitettiin uusiksi maltillisempana: vaatimukset esimerkiksi kuolemanrangaistuksen palauttamisesta sekä pankki- ja vakuutussektorin kansallistamisesta poistettiin. Myös suhtautumista maahanmuuttoon muutettiin aikaisempaa realistisemmaksi. Vuonna 2000 puheenjohtaja Jansson ilmoitti julkisesti ruotsidemokraattien ”halveksuvan natsismia” sen jälkeen kun puoluetta oli syytetty natsimielisten foorumiksi ja Ruotsissa oli tapahtunut äärioikeistolaisia väkivallantekoja. Vuonna 2001 ruotsidemokraateista lohkesi radikaali äärilaita, josta muodostui Kansallisdemokraatit. Sen mukaan ruotsidemokraatit olivat muuttuneet liian liberaaleiksi.^[7]

Vuonna 1979 syntyneestä Jimmie Åkessonista tuli puolueen puheenjohtaja vuonna 2005. Hän liittyi puolueeseen 15-vuotiaana ja on tehnyt koko poliittisen uransa ruotsidemokraateissa. Åkesson vaihdatti vuonna 2006 puolueen tunnuksen äärioikeistolaisuuteen viittaavasta soihdusta vuokoksi.^[7]

Ruotsidemokraatit nousi vuoden 2014 valtiopäivävaaleissa Ruotsin kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 12,9 prosentin kannatuksella. Muut puolueet eivät kuitenkaan tehneet edelleenkään sen kanssa yhteistyötä sen maahanmuuttolinjan vuoksi. Ruotsidemokraatit kertoi äänestävänsä hallituksen budjettiesityksiä vastaan, jos sitä ei kuunnella. Vuoden 2014 joulukuussa he tukivatkin opposition budjettiesitystä, joka voitti hallituksen esityksen.^[11]

Vuoden 2018 valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraatit kasvatti jälleen paikkamääräänsä.^[12] Helmikuussa 2020 Ruotsidemokraatit oli kannatuskyselyssä hetkellisesti Ruotsin suosituin puolue 23,4 prosentin kannatuksella^[13][14].

Vuoden 2022 vaaleissa puolue nousi ruotsin toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja oikeistoblokin suurimmaksi puolueeksi^[5][6]. Se jäi kuitenkin ulos hallituksesta, mutta sai tavoitteitaan läpi hallitusohjelmaan.^[5] Hallituksella on ruotsidemokraattien tuki.^[5]

Puolue ilmoittaa kannattavansa vahvaa hyvinvointiyhteiskuntaa, tasa-arvoa, demokratiaa, arvokonservatismia ja samojen edellytysten luomista kaikille lapsille. Puolue ei mielestään kuulu oikeistoon eikä vasemmistoon.^[15]

Pohjoismaiden oikeistopopulismiin perehtyneen apulaisprofessori Ann-Cathrine Jungarin mukaan ruotsidemokraatit ei ole ideologisesti sen jyrkempi kuin (Timo Soinin ajan) perussuomalaiset. Ruotsidemokraatit ovat myös nopeasti poistaneet joukoistaan rasismiskandaaleihin joutuneita poliitikkoja ja erään hakaristiä kantaneen. Rasistisempaa on lähinnä historia: puolueen juuret ovat rasististen, nationalististen ja uusnatsististen liikkeiden piirissä.^[16]

Ruotsidemokraatit vastustaa Ruotsin nykyistä maahanmuuttoa, joka sen mielestä aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia ja valtavia kustannuksia.^[17] Puolue haluaa vähentää Ruotsin maahanmuuttoa 90 prosentilla, ja se haluaa uusien maahanmuuttajien sopeutuvan ruotsalaiseen kulttuuriin. Puolue ei kuitenkaan halua maassa jo asuvien lähtevän.^[18] Pakolaisten vastaanoton sijaan puolue haluaa, että pakolaisia autettaisiin kriisialueilla nykyistä enemmän, ja se on ehdottanut Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisavun tukemista.^[19]

Puolue haluaa vapauttaa poronhoidon muillekin kuin saamelaisille ja kaventaa saamelaisten erityisoikeuksia maahan ja veteen.^[20][21]

Ruotsidemokraatit haluaa keventää eläkkeiden verotusta.^[17] Puolue vaatii nykyistä kovempia otteita rikollisuutta vastaan.^[17][19] Puolue haluaa palauttaa asevelvollisuuden ja käyttää selvästi nykyistä enemmän määrärahoja Ruotsiin keskittyvään maanpuolustukseen.^[17] Perhepolitiikassaan ja tasa-arvopolitiikassaan puolue korostaa perheiden ja yksilöiden itsemäärämisoikeutta valtiollisen ohjauksen sijaan.^[17] Ruotsidemokraatit vastustaa yksinasuvien, homo- ja lesboparien sekä moniavioisten ryhmien adoptio-oikeutta, lukuun ottamatta tapauksia, joissa uudet vanhemmat ovat lapsen lähisukulaisia tai läheisiä tuttuja.^[22]

Ruotsidemokraatit haluaa luoda eläinsuojelupoliisin ja koventaa rangaistuksia eläinrääkkäyksestä.^[23] Puolue suhtautuu kriittisesti turkistarhaukseen ja haluaa kieltää sellaisten tuotteiden tuonnin, joiden tuotanto rikkoo Ruotsin eläinsuojelulakien tarkoitusta.^[24]

Puolue kannattaa työvoiman vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa mutta vastustaa sitä Euroopan unionissa.^[25] Puolue haluaa säilyttää koulujen kirkolliset vapaapäivät.^[26]

Ruotsidemokraatit ja Ruotsin vasemmistopuolue ovat löytäneet toisensa varsinkin vastustaessaan Naton isäntämaasopimusta ja EU-kriittisyydessä^[27][28] sekä vuokrasääntelyn puolustamisessa demarihallitusta vastaan.^[29][30] Ruotsidemokraattien ja Ruotsin vasemmistopuolueen yhteistyötä tietyissä asiakysymyksissä kutsutaan epäpyhäksi allianssiksi^[31].

Ruotsidemokraatit haluaa kaikille kansalaisille varallisuudesta riippumatta parasta mahdollista hoitoa kohtuuajassa. Tulisi myös lisätä terveydenhuollon voimavaroja ja lyhentää jonoja enintään 30 päivään, vakavimmissa sairauksissa ja lasten ja nuorten mielenterveysongelmissa 14 päivään. Puolue lisäisi hoitotyöntekijöiden ja avustavan henkilökunnan määrää ja parantaisi näiden mahdollisuutta valita kokoaikainen tai osa-aikainen työ.^[32] Puolue myös lisäisi akuuttivastaanottopaikkoja. Puolue haluaa, että ilman oleskelulupaa Ruotsiin tulleet saavat vain akuuttia sairaanhoitoa.^[33]

Puolue haluaa keventää vanhusten verotusta, lisätä hoitokotien määrää ja lisätä kuntien rahoitusta vanhustenhoidon ruoan parantamiseksi.^[34]

Ruotsidemokraatit korostaa itsemääräämisoikeuden turvaamista ja tasa-arvoa ja on huolissaan naisten kokemasta turvattomuudesta, ilmoitettujen seksuaalirikosten lisääntymisestä, kunniaväkivallasta ja tuhansien tyttöjen seurustelun, pukeutumisen ja toiminnan jatkuvasti rajoittamisesta. Puolue koventaisi rangaistuksia seksuaalirikoksista ja säilyttäisi DNA-todisteet, säätäisi kunniarikoslakeja, asettaisi 24 vuoden ikärajan ulkomaisiin avioliittoihin ja kieltäisi alaikäisten ympärileikkauksen ja sukupuolierottelun julkisessa toiminnassa. Naisten taloudellista asemaa parannettaisiin takuueläkettä vahvistamalla ja lisäämällä oikeutta kokoaikatyöhön.^[35]

Ruotsidemokraatit parantaisi toimintarajoitteisten oikeutta avustajaan ja oikeutta valita avustajansa sekä omaishoitajien tukea, edistäisi toimintarajoitteisten asemaa työmarkkinoilla (mm. Flex-työt) ja tukisi pienyrityksiä näiden palkkaamisessa.^[36]

Ruotsin kaikki muut poliittiset puolueet ovat kauan kieltäytyneet yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa näiden ajaman politiikan johdosta. Torjunta on ulottunut myös järjestöihin. Esimerkiksi Ruotsin Nobel-säätiö on todennut, että ”Ruotsidemokraatit ei ole kuten muut puolueet. Puolueen tausta on äärioikeistolaisuudessa, ja sen jäsenten toimet osoittavat, ettei puolueessa kunnioiteta perusperiaatetta, jonka mukaan kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia riippumatta heidän ihonväristään, alkuperästään tai uskonnostaan”.^[37]

Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ja professori Markku Jokisipilä sanoivat vuonna 2015, että Ruotsidemokraattien eristäminen johtuu ennen kaikkea muiden puolueiden valitsemasta maahanmuuttopoliittisesta linjasta, eikä niinkään siitä, että puolue itsessään poikkeaisi merkittävästi muista Euroopan kansallismielisistä puolueista.^[38]

20. elokuuta 2015 ruotsalaisen Metro-lehti uutisoi YouGovilta tilaamansa mielipidemittauksen tuloksista, joissa SD tuli suosituimmaksi puolueeksi. Lehden haastattelema Göteborgin yliopiston valtiotieteen professori Sören Holmberg selitti tulosta sillä, että 46 % äänestäjistä piti pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaa sen hetken tärkeimpänä asiana. Myös ulkomaalaisten rikollisuus ruokki hänen mukaansa puolueen kannatusta.^[39]

Valtiotieteilijä Karl Loxbo yhtyi Aftonbladetin haastattelussa näkemykseen maahanmuuttokysymyksen tärkeydestä ihmisille. Hänen mielestään Ruotsissa ainutlaatuisesti muut puolueet olivat jättäneet koko pakolaiskysymyksen yksin Ruotsidemokraateille, mikä takasi sille merkittävän kannatuksen.^[40]

Jokisipilän mukaan Ruotsi on yksi maailman vahvimmista monikulttuurisuuden kannattajista, joten "siksi on vaikea ja kivulias prosessi ottaa SD mukaan poliittiseen päätöksentekoon." Hänen mukaansa ennemmin tai myöhemmin SD:n kohdalla tultaisiin toimimaan kuten Suomessakin, eli maahanmuuttokriittinen puolue otetaan hallitukseen. Kunhan puolueen kuntatason edustajista on poistettu ne, joilla on "vahvaa taustaa muukalaisvihamielissä äärijärjestöissä".^[38]

Kesällä 2017 ruotsidemokraatit olivat kannatusmittauksissa toiseksi suurin puolue koko maassa, suurin eteläisessä Ruotsissa. Tästä huolimatta muut puolueet imoittivat, etteivät ne tee sen kanssa yhteistyötä, vaikka puolue itse sitä haluaisi. Tämä on johtanut siihen, että sosialidemokraatit ovat tunnustelleet porvarileiristä keskustaa ja liberaaleja yhteistyöhön mahdolliseen tulevaan hallitukseen.^[41]

Syksyllä 2019 ruotsidemokraattien edelleen kasvatettua kannatustaan mielipidekyselyissä, maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson alkoi tunnustella yhteistyön aloittamista ruotsidemokraattien kanssa yksittäisissä kysymyksissä.^[12] Loppuvuonna 2019 Ruotsidemokraatit nousi Aftonbladet-lehden mukaan Ruotsin suosituimmaksi puolueeksi. Ruotsidemokraatteja kannatti 24 prosenttia vastaajista, ja pääministeripuolue sosiaalidemokraatit jäi toiselle sijalle 22 prosentin kannatuksella.^[42] Syyskuun 2022 valtiopäivävaalien kynnyksellä Ruotsidemokraatteja kannatti eräässä mielipidekyselyssä 21,4 %, eli se oli toiseksi suurin puolue sosiaalidemokraattien jälkeen.^[43] Lopulta puolue sai 20,54 prosenttia äänistä ja 73 edustajaa valtiopäiville.^[44] Puolueesta tuli hallituksen tukipuolue ja tammikuussa 2023 sen suosio oli kasvanut vaaleista.^[45]

Joulukuussa 2014 puoluesihteeri Björn Söder korosti Ruotsin kansalaisuuden ja ruotsalaisen kansallisuuden eroa ja toivoi, että maan vähemmistökansallisuudet assimiloituisivat ruotsalaisiin, jotta maahan ei syntyisi ei-ruotsalaisia alueita. Hänen mukaansa kaikki vähemmistökansallisuudet, kuten maassa kauan asuneet saamelaiset, ruotsinjuutalaiset ja Tornionlaakson meänkieliset, voivat kuitenkin asua Ruotsissa.^[46][47] Söderin lausunto aiheutti Ruotsissa kohun, sillä Söder ei pidä saamelaisia ruotsalaisina toisin kuin monet ruotsalaiset. Saamelaiset eivät itsekään pidä itseään ruotsalaisina,^[48] ja he vastustavat yhä assimilointipolitiikkaa, jollaisella Ruotsissa on pitkät perinteet.^[49]

Joulukuussa 2014 Aftonbladet julkaisi selvityksensä, jonka mukaan ruotsidemokraattien valtiopäiväedustajat tekevät yhtä paljon tai jopa enemmän rikoksia kuin maahanmuuttajat. Lehden mukaan ruotsidemokraatit ja maahanmuuttajat tekevät kaikkia rikoksia noin kaksinkertaisen määrän verrattuna kantaruotsalaisiin. Väkivaltarikoksissa heidän eronsa oli kolminkertainen. Huumausainerikoksia puolueen valtiopäiväedustajat tekivät nelinkertaisen määrän kantaväestöön ja kaksinkertaisen määrän maahanmuuttajiin nähden. Toisen polven maahanmuuttajat puolestaan tekivät kaikissa ryhmissä vähemmän rikoksia kuin ruotsidemokraatit.^[50]

Puolueen ensimmäinen puheenjohtaja Anders Klarström on tuomittu tappouhkauksesta. Ennen Ruotsidemokraatteja hän oli perustamassa kansallissosialistien Sturmabteilung-joukkojen inspiroimaa Valtakunnan toimintaryhmää (Riksaktionsgrupp, RAG). RAG on muun muassa hyökännyt Demokraattisen liiton (Demokratisk Allians, DA) puoluetoimistoon ja syyllistynyt useisiin väkivallantekoihin, kuten kahden homoseksuaalin murhaan Göteborgissa. RAG organisoi myös ”julkisuuden henkilöitä vastaan suunnattuja vihakampanjoita”, joiden kohteena oli mm. tunnettu viihdetaiteilija ja Israelin puolestapuhuhja Hagge Geigert. Myös Anders Klarström tuomittiin yhtenä kampanjan järjestäjänä.^[10]

Puolueen nuorisojärjestö Sverigedemokratisk Ungdom toimi 1990-luvulla keskeisenä äärioikeiston yhteen kokoajana. Sen ensimmäinen puheenjohtaja Robert Vesterlund, jonka tausta on natsiskini-liikkeessä, saatiin kiinni käsikranaatin kanssa Vasemmistopuolueen silloisen johtajan Gudrun Schymanin vappupuheen yleisöstä. Useista väkivaltarikoksista tuomittu Vesterlund on edelleen merkittävä hahmo ruotsalaisessa äärioikeistoissa, muttei enää aktiivinen puolueessa.^[10]

Vuoden 2010 valtiopäivävaalien alla julkaistu Expo-lehden tutkimus paljasti, että 18 kunnassa oli ehdolla ruotsidemokraatteja, joilla on selviä siteitä white power -liikkeeseen. Tutkimuksessa paljastettiin ehdokkaita, jotka kieltävät holokaustin, levittävät rasistista sanomaa anonyymisti internet-foorumeilla, allekirjoittavat sähköpostejaan natsitervehdyksin, ja lahjoittavat rahaa militanteille natsiryhmille, kuten Ruotsin vastarintaliikkeelle.^[10]

Marraskuussa 2012 puolueen kansanedustaja ja talouspoliittinen vastaava Erik Almqvist joutui eroamaan, kun julkisuuteen levisi video, jossa Almqvist ja toinen ruotsidemokraattien poliitikko solvasivat ja huorittelivat kolmea maahanmuuttajaa ja myöhemmin hyökkäsivät heidän kimppuunsa rautaputkin aseistautuneena. Videon kuvaaja oli puolueen kansanedustaja ja oikeuspoliittinen vastaava Kent Ekeroth, joka joutui myös eroamaan.^[51][52] Muutamaa päivää myöhemmin puoluetta ravisteli uusi rasimikohu, kun kansanedustaja Lars Isovaara solvasi rasistisesti parlamentin maahanmuuttajataustaista vahtimestaria. Isovaara muun muassa väitti, että hänen reppunsa oli varastettu, mutta todellisuudessa hän oli humalassa unohtanut sen ravintolaan. Myös Isovaara erosi valtiopäiviltä.^[53]

Helmikuussa 2014 puolueen puheenjohtaja Jimmie Åkesson jäi kiinni valehtelusta, kun hän väitti alakouluaikoinaan pelänneensä väkivaltaista maahanmuuttajajengiä. Åkessonin entiset opettajat ja koulutoverit todistivat, ettei hänen koulussaan ollut maahanmuuttajajengiä eikä koulussa tuolloin edes ollut suurta määrää ulkomaalaisia.^[54][55] Sen sijaan Åkesson kuului myöhempinä kouluvuosinaan uusnatsistiseen skinheadjengiin.^[56]

Europarlamentaarikko Peter Lundgren ahdisteli tarttumalla naisen rintoihin illanvietossa vuonna 2018. Hän myöntää teon mutta sanoo, ettei hänellä ollut "mitään taka-ajatuksia". Asiasta Expressenissä haastateltu eurovaaliehdokas Kristina Winberg poistettiin julkitulon jälkeen ehdokaslistalta. Lundgren on listalla edelleen.^[57] Tapauksesta on nostettu rikossyyte.^[58]

Lokakuussa 2006 Antifascistisk aktion (AFA) uhkasi estää kunnanvaltuuston kokouksen Göteborgissa, koska ruotsidemokraatteja oli valittu. Kokouksen pitäminen vaati miljoona kruunua maksaneen poliisioperaation.^[59] Elokuussa 2007 kolme veitsin aseistautunutta miestä hyökkäsi Åkessonia puolueen nuorisojohtajana edeltäneen Martin Kinnusen kotiin. Siellä ollutta tyttöystävää uhattiin veitsellä, hänet sidottiin teipillä ja heitettiin rappukäytävään.^[60] Kinnunen ja hänen tyttöystävänsä pahoinpideltiin myöhemmin metroasemalla Tukholmassa.^[61] Kaksi naista sai vankilatuomion Kinnusen naisystävän pahoinpitelystä. Naisia syytettiin myös Kinnusen pahoinpitelystä, mutta tälle ei löytynyt näyttöä oikeudessa.^[62]

Vuoden 2010 vaalien alla ruotsidemokraattien 24-vuotias ehdokas pahoinpideltiin tämän kodissa ja hänen otsaansa viillettiin hakaristi. Hänen kimppuunsa oli aiemminkin hyökätty veitsin ja hänen kotitaloonsa oli aiemmin päivällä maalattu iskulauseita.^[63] Tekijät myös kiinnittivät AFA:n tarroja.^[64] Poliisitutkinnassa tapauksen kulku on kuitenkin kyseenalaistettu. Lundin yliopiston oikeuslääketieteellisen laitoksen raportin mukaan näyttää vahvasti siltä, että haavat ovat itse aiheutettuja.^[65]

Useat ruotsalaiset lehdet ovat kertoneet, että puolueen tehtävissä on työskennellyt kaksi henkilöä, joilla epäillään olevan yhteyksiä Venäjään. He ovat useissa jutuissa valtiopäiväkansliassa työskennellyt Alexander Fridback ja valtiopäiväedustaja Kent Ekerothin poliittinen sihteeri Dick Abrahamsson. Heidät palkkasi Ekeroth. Toinen on erotettu, toinen suljettu valtiopäivien ulkopuolelle. Fridback on muun muassa tehnyt epäilyttävän talokaupan rikostuomioita saaneen venäläisen kanssa ja saanut jälleenmyynnissä miljoonien kruunujen voitot. Kohun synnyttyä venäläistaustainen Fridback erosi tehtävästään valtiopäiväkansliassa, oman ilmoituksensa mukaan vapaaehtoisesti. Ekeroth kiistää nimittäneensä Fridbackin ja muutkin yhteydet tähän ja väittää olevansa Venäjä-vastainen. Expressenin mukaan Ekerothilla on kuitenkin yhteyksiä Venäjä-mielisiin piireihin länsimaissa. Abrahamssonilla on yhteyksiä uusnatseihin, ja lisäksi hän julkaisi vuonna 2016 Facebookissa Venäjä-mielistä propagandaa ja osoitti ihailua Venäjän presidentille Vladimir Putinille. Hänen pääsynsä valtiopäivätaloon estettiin.^[66]

Ruotsin valtiopäivävaalit 2002 olivat ensimmäiset vaalit, johon ruotsidemokraatit osallistuivat puolueena. Vaalikampanja keskittyi maahanmuuton arvosteluun ja kulttuurisesti yhtenäisen Ruotsin puolesta puhumiseen. Useat puolueen edustajat joutuivat AFA:n ja Vasemmistopuoleen nuorisojärjestön Ung Vänsterin jäsenten väkivaltaisten hyökkäysten kohteeksi^lähde?. Ruotsidemokaatit saivat 1,44 prosentin kannatuksen, mitä pidettiin puolueen sisällä voittona vaikka se ei riittänytkään edustajan saamiseen valtiopäiville.^[67]

Vuoden 2006 valtiopäivävaaleilla kannatus ei vieläkään riittänyt edustajan saamiseen, ruotsidemokraatit saivat 2,93 prosenttia äänistä. Korkeinta puolueen kannatus oli Landskronan kunnassa, jossa 22,26 prosenttia asukkaista äänesti ruotsidemokraatteja.^[68]

Jo ennen vaaleja kaikki puolueet olivat ilmoittaneet, etteivät aio olla yhteistyössä ruotsidemokraattien kanssa. Vaaliyönä vasemmistopuolueen puheenjohtaja Lars Ohly ei televisiotalolla suostunut menemään meikattavaksi samaan huoneeseen Åkessonin kanssa.^[69]

Ruotsidemokraatit sai 5,7 % äänistä ja valtiopäiville 20 edustajaa.^[69] Vaalitulos johti vaaleja seuranneena päivänä suuriin ruotsidemokraattien vastaisiin mielenosoituksiin. Tukholman keskustaan kokoontui yli 10 000 ihmistä osoittamaan mieltään ruotsidemokraatteja vastaan. Myös Göteborgissa ja Malmössä oli mielenosoituksia. Göteborgin mielenosoitukseen liittyi illalla 20. syyskuuta arviolta 5 000 ihmistä.^lähde?

Vuoden 2014 valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraatit nostivat kannatuksensa 12,9 prosenttiin ja saivat valtiopäiville 49 edustajaa.^[70]

Vuoden 2018 valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraatit saivat 17,53 prosenttia äänistä ja 62 edustajaa valtiopäiville.^[71]

Vuoden 2022 valtiopäivävaaleissa ruotsidemokraatit saivat 20,54 prosenttia äänistä ja 73 edustajaa valtiopäiville.^[44] Miehistä joka neljäs eli 25 prosenttia äänesti ruotsidemokraatteja. Se oli työttömien eniten suosima puolue.^[72]

• Bjurwald, Lisa: Euroopan häpeä: Rasistien voittokulku. (Europas skam: Rasister på frammarsch, 2011.) Suomentanut Taru Laiho. Helsinki: Art House, 2011. ISBN 978-951-884-484-9 ^{lähde tarkemmin?}

• Puolueen nettisivut (ruotsiksi, englanniksi)
•   Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Ruotsidemokraattien lehdistösihteeri pahoinpideltiin