2000-luvun ensikymmen

Ilmaston lämpeneminen alkoi aiheuttaa maailmanlaajuista huolta. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC perustettiin jo 1988 ja sille myönnettiin työstään Nobelin rauhanpalkinto 2007.

Toinen vuosikymmentä leimannut asia oli terrorismin vastainen sota, joka alkoi Al-Qaidan tekemien iskujen New Yorkiin 11. syyskuuta 2001 jälkeen. Yhdysvallat liittolaisineen aloittivat Afganistanin ja Irakin sodat.

Ääri-islamilaiset terroristit vastasivat tekemällä terrori-iskuja länsimaita vastaan. Terroristit iskivät juniin Madridissa 2004, Lontoossa 2005 ja Mumbaissa 2006.

Niin sanottu Muhammed-pilapiirrosjupakka, joka alkoi tanskalaisen Jyllands-Postenin julkaistua syyskuussa 2005 islamin profeetta Muhammedia esittäviä pilakuva, johti väkivaltaisiinkin protesteihin länsimaita vastaan.

Samaa sukupuolta olevien avioliitto laillistettiin useassa maassa.

Euroopan unionin laajeneminen ja yhdentyminen jatkui. Vuonna 2004 unioni laajeni 12 maalla: uudet jäsenmaat olivat Puola, Slovakia, Tšekki, Unkari, Latvia, Liettua, Viro, Slovenia, Kypros ja Malta. Vuonna 2007 vielä Bulgaria ja Romania pääsivät jäseniksi. Unionin uusi perussopimus Lissabonin sopimus astui voimaan 1. joulukuuta 2009. Sopimuksen myötä unionille valittiin ensimmäinen presidentti, Herman Van Rompuy.

Balkanilla Serbia ja Montenegron valtioliitto hajosi Montenegron itsenäistyttyä kansanäänestyksen jälkeen 2006 ja Kosovo julistautui itsenäiseksi Serbiasta 2008. Venäjä tunnusti myös Georgiaan kuuluneet Abhasian ja Etelä-Ossetian itsenäisiksi samana vuonna.

Yhdysvallat liittolaisineen miehittivät vuodesta 2001 lähtien Afganistania ja 2003 lähtien Irakia.

Kaukasuksella Venäjä taisteli Tšetšenian maakunnassa toisen Tšetšenian sodan (1999–2009). Neuvostoliiton hajotessa Venäjästä irtautunut tasavalta palautettiin liittovaltion osaksi. Tšetšenian konflikti osoitti laantumisen merkkejä tasavallan kovaotteisen tšetšeenipresidentti Ramzan Kadyrovin taltuttamana, mutta toisaalta islamistikapinallisten iskut levisivät muualle Pohjois-Kaukasiaan.

Tšetšenian sodasta kirjoittanut tunnettu toimittaja Anna Politkovskaja murhattiin 2006. Väitetystä Venäjän turvallisuuspalvelun syyllisyydestä Venäjän kerrostalopommeihin kertonut Aleksandr Litvinenko murhattiin samana vuonna.^[2]

Venäjä puuttui naapurinsa Georgian sisäiseen konfliktiin, mikä aiheutti Etelä-Ossetian sodan 2008.^[3]

Lähi-idässä väkivaltaisuudet kiihtyivät rauhallisen 1990-luvun jälkeen. Islamistinen Hamas voitti palestiinalaisten vuoden 2006 vaalit, mikä kiristi välejä Israeliin. Israel kävi vuonna 2006 lyhyen sodan islamistiliike Hizbollahia vastaan Libanonissa ja taisteli palestiinalaisia vastaan lähes koko vuosikymmenen. Vihamielisyydet kärjistyivät Gazan sotaan 2009.

Meksikon huumesota paheni, kun presidentti Felipe Calderón aloitti kovat toimet huumekartelleja vastaan ja määräsi armeijan joukkoja kaupunkeihin poliisin ja oikeuslaitoksen korruption vuoksi. Huumesota vaati ainakin 11 000 uhria vuosina 2006–2009.^[4]

Hugo Chávez toimi Venezuelan presidenttinä 1999–2013. Chávez ajautui ristiriitaan Yhdysvaltain kanssa ja pyrki kokoamaan ympärilleen samanmielistä liittoumaa, johon kuului monta Etelä- ja Väli-Amerikan ja Karibian vasemmistolaista hallintoa.

Afrikassa käytiin useita sisällissotia, joihin myös länsimaat puuttuivat. Vuonna 1999 alkanut Liberian toinen sisällissota päättyi Yhdysvaltain tuella 2003.^[5] Ranskan väliintulo lopetti samana vuonna Norsunluurannikon sisällissodan.^[6]

Sahelin alueella 2003 alkaneessa Darfurin konfliktissa oli saanut surmansa vuosikymmenen loppuun menneessä yli 450 000 ihmistä.^[7] Myös Sudanin naapurimaassa Tšadissa levottomuudet johtivat vuonna 2005 seuraavalle vuosikymmenelle jatkuneeseen sisällissotaan.^[8] Tšad etelänaapurissa Keski-Afrikan tasavallassa käytiin myös sotaa vuodesta 2003 lähtien seuraavalla vuosikymmenelle. Kriisit olivat vahvasti sidoksissa toisiinsa.^[9]

Somalian sisällissota kiihtyi uudelleen Somalian sodaksi vuonna 2006, johon myös Etiopia osallistui.

Maailman talouden johtoveturiksi Yhdysvaltojen rinnalle nousi Kiina. Nämä maat tuottivat vuosikymmenen lopulla 60 % maailman kansantuotteesta. Kiinan kansantalous nousi miltei koko vuosikymmenen 10 prosenttia vuodessa. Vielä vuosikymmenen alussa Kiinan valuuttavaranto oli alle 100 miljardia dollaria. Kymmenen vuotta myöhemmin se oli 2 300 miljardia, joista 70 % oli kiinni yhdysvaltalaisissa lainoissa. Neljäsosa Yhdysvaltain valtionvelasta päätyi kiinalaisten haltuun.^[10] Yhdysvalloista tuli vuosikymmenen aikana maailman velkaantunein valtio ja Kiinasta maailman suurin investoija.

Euroopan unioni otti vuonna 2002 käyttöön yhteisen valuutan euron, joka syrjäytti 12 maan kansallisen valuutan. Muun muassa Suomen markka poistui käytöstä. Myöhemmin myös Slovenia, Viro, Latvia, Liettua, Kypros, Malta ja Slovakia siirtyivät käyttämään euroa.^[11][12]

Syksyllä 2008 kansainvälinen finanssijärjestelmä romahti. Maailmalla useat pankit pelastuivat vain valtion verovaroilla. Etenkin Yhdysvalloissa valtio joutui tukemaan pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja suuria teollisuusyrityksiä jotta nämä välttyisivät konkurssilta.

2000-luvun alussa suurin osa maailman ravinnosta tuotettiin kehittyneissä länsimaissa, samalla kun kehitysmaissa eli suurin osa maapallon väestöstä. Lannoitteet ja koneet olivat kehittyneet siinä määrin, että teollisuusmaissa viljelysalan ei uskottu enää kasvavan. Myös kehitysmaissa oletettiin tuotannon ennemmin tehostuvan kuin laajentuvan.^[13] Kuitenkin vuonna 2007 alkoi kansainvälinen ruokakriisi, sillä ruuan hinnat alkoivat nousta voimakkaasti. Syitä tähän olivat muun muassa öljyn kallistuminen, viljavarastojen pieneneminen ja ilmastonmuutoksesta aiheutuneet satojen menetykset.^[14] Myös vuosikymmenen lopulla kehitetyt biodieselit kasvattivat ravintokasvien tarvetta.^[15] Kriisissä ruuan hinta nousi korkeimmalle 30 vuoteen, mikä johti mellakoihin miltei 40 maassa.^[16] Öljyn hinnan ja biopolttoaineiden tuotannon lasku pudottivat ruuan hinnat vuonna 2009.

Joulukuussa 2004 Intian valtamerellä tapahtui maanjäristys, jonka aiheuttamat tsunamit johtivat yli 200 000 ihmisen kuolemaan Etelä-Aasian ja Kaukoidän rannikoilla. Hurrikaani Katrina aiheutti vuonna 2005 valtavat tuhot Yhdysvaltain New Orleansissa ja sen lähialueilla. Bamin maanjäristyksessä Iranissa 2003 kuoli yli 26 000 ihmistä.

Kiina teki ensimmäisen miehitetyn avaruuslentonsa vuonna 2003. Yhdysvaltain marsmönkijät laskeutuivat Marsiin 2004. Toinen ajoneuvoista toimi vuoteen 2010 ja toinen vuoteen 2019 saakka.

Lääketieteessä lintuinfluenssa havaittiin 2005, mikä herätti pelkoa maailmanlaajuisesta pandemiasta. Lintuinfluenssa ei kuitenkaan kehittynyt pandemiaksi, mutta vuonna 2009 havaittu sikainfluenssa sen sijaan levisi maailmanlaajuisesti.

Ranskalais-brittiläinen yliäänikone Concorde lopetti julkisen liikennöinnin heikon taloudellisen kannattavuuden ja alentuneiden matkustajamäärien vuoksi. Usea autovalmistaja toi markkinoille hybridiautoja sekä crossover-malleja (Nissan Qashqai). GPS-navigaattorit ja ksenon-ajovalot yleistyivät henkilöautojen varusteina.

Internetissä sosiaalinen media, yhteisösivustot ja wikit yleistyvät. Wikipedia aloitti toimintansa tammikuussa 2001, Facebook helmikuussa 2004 ja Twitter maaliskuussa 2006. Verkon sisällössä alettiin laajasti hyödyntää liikkuvaa kuvaa: YouTube avattiin helmikuussa 2005.

Matkapuhelimissa siirryttiin kolmannen sukupolven verkkoihin (Suomessa avattiin 2004), jotka sallivat myös nopean mobiilidatan käytön. Operaattorit alkoivat myydä mokkuloita.

Litteät LCD- ja nestekidenäytöt yleistyivät huomattavasti televisioissa ja tietokoneissa, ja kuvaputkinäytöt alkoivat vähitellen käydä vanhanaikaisiksi. Useissa maissa siirryttiin digitaaliseen televisioon (Suomessa 1. syyskuuta 2007), mikä mahdollisti myös tallentavat digiboksit. Viihde-elektroniikassa DVD korvasi videonauhurit. Blu-ray nousi DVD:n seuraajaksi vuonna 2008. USB-muistit syrjäyttivät levykkeet. MP3- ja iPod-musiikkisoittimet tulivat hyvin suosituiksi.

Digitaalikamerat syrjäyttivät filmikamerat ja mahdollistivat sisältöjen tuomisen nettiin. GPS-tekniikkaa alettiin hyödyntää kotikäytössä ja navigointilaitteet yleistyivät autoissa.

Vuosikymmenen menestynein kirjailija oli Harry Potter -sarjan kirjoittaja J. K. Rowling. Muita merkittäviä kirjailijoita olivat muun muassa Kazuo Ishiguro, Haruki Murakami, Alice Munro, Zadie Smith, Cormac McCarthy, Jonathan Franzen, David Mitchell, Roberto Bolaño ja Hilary Mantel.^[17][18]

Pääartikkeli: 2000-vuosikymmenen musiikki

Rap ja hip hop saavuttivat laajan kaupallisen menestyksen muun muassa Eminemin ja Kanye Westin menestyksen myötä. Eminem oli vuosikymmenen kaikkein myydyin artisti, ja naisartisteista myydyin oli poplaulaja Britney Spears.^[19] Kansainvälisesti suosittuja pop-artisteja olivat myös muun muassa Beyoncé, Madonna, Rihanna, Shakira, Jennifer Lopez, Justin Timberlake ja Robbie Williams. Laulaja Michael Jackson kuoli vuonna 2009. Laulajan äänen korjaamiseen tarkoitettu jälkikäsittely Auto-Tune yleistyi vuosikymmenen lopulla.

Digitaalista musiikin pakkaamista alettiin hyödyntää musiikin levittämiseen. Napster (1999–2001) oli ensimmäinen laajalti käytetty vertaisverkko-ohjelma, jolla käyttäjät voivat vaihtaa keskenään MP3-musiikkitiedostoja. Sitä seurasivat pian muun muassa BitTorrent. Useat valmistajat julkaisivat kannettavia musiikkisoittimia, joista kuuluisimmaksi nousi Applen iPod. Musiikin soitto ja radio tuotiin myös matkapuhelimiin. Levy-yhtiöt valittivat piratismin aiheuttamia menetyksiä ja myivät käyttöoikeuksiltaan rajoitettua musiikkia. Tekijänoikeuksien arvostelijat muodostivat Ruotsissa Piratpartiet-puolueen tiedostonjakosivusto The Pirate Bayn ratsian jälkeen.

Supersankarielokuvat nousivat kukoistukseen tietokoneella tehtyjen erikoistehosteiden kehittyessä. Omat elokuvansa saivat muun muassa Marvelin sarjakuvahahmoihin perustuneet X-Men (2000), Hämähäkkimies (2002) ja Iron Man (2008) sekä näiden jatko-osat.^[20] Animoidut elokuvat, kuten Ice Age ja Shrek, tuotettiin kokonaan tietokoneen avulla.

Peter Jacksonin ohjaamasta trilogiasta Taru sormusten herrasta (2001–2003) tuli vuosikymmenen menestyneimpiä. Toinen menestyksekäs sarja oli Pirates of the Caribbean vuodesta 2003. Myös jokainen Harry Potter -sarjan filmatisoinneista nousi katsojatilastojen kärkeen. James Bond -elokuvia valmistui useita.

Muita elokuvia:^[21]

Televisioon syntyi uusi lajityyppi, tositelevisio, jota edustiva muun muassa vuosikymmenen alkuvuosina aloittaneet Selviytyjät, Big Brother, American Idol ja Myytinmurtajat.

Vuosikymmenen aikana alkaneita menestyksekkäitä sarjoja olivat esimerkiksi C.S.I. (2000–2015), 24 (2001–2010), Lost (2004–2010) ja Greyn anatomia (2005–). Vuonna 2005 brittiläinen Doctor Who jatkui 16 vuoden jälkeen uusilla jaksoilla. Kriitikkojen tunnustusta saivat Sopranos (1999–2007), Langalla (2002–2008), Mad Men (2008–2015) ja Breaking Bad (2008–2013).

2000-luvun alussa julkaistiin Sonyn PlayStation 2 (2000), Microsoftin Xbox (2000) ja Nintendo GameCube (2002) -pelikonsolit. Niitä seurasivat muutamien vuosien kuluttua samojen valmistajien ”seitsemännen sukupolven” konsolit Xbox 360 (2005), Wii (2006) ja PlayStation 3 (2007). Käsikonsoleista julkaistiin 2000-luvun alussa muun muassa Nintendon Game Boy Advance (2001) jolle kehitettiin seuraajaksi Nintendo DS (2004) josta taas kehitettiin paremmat versiot, Nintendo DS Lite (2006) ja Nintendo DSi (2008).

Vuonna 2000 julkaistusta The Simsistä jatko-osineen tuli pelihistorian myydyin franchise.^[22] Seuraavana vuonna julkaistussa Grand Theft Auto III -pelissä uutta oli vapaasti liikutettava, avoin 3D-maailma. GTA-pelisarja herätti huomiota väkivaltaisuudellaan ja paljaalla pinnallaan. Warcraft III (2002) vei reaaliaikastrategiat 3D-aikaan. Pelin pohjalta luotiin suosittu massiivinen nettiroolipeli World of Warcraft (2004).^[23] Soitto- ja karaokepelit keräsivät suosiota (Guitar Hero, Rock Band).

2000-luvun ensikymmenellä elettiin pääsääntöisesti nousukautta, ja merkkivaatteet olivat suosittuja. Naisten muoti-ilmiöitä olivat muun muassa leggingsit, pitkät puserot ja korkokengät. Monet muotitietoiset naiset suosivat ylisuuria aurinkolaseja, lantiofarkkuja ja merkkilaukkuja.^[24][25] Noin vuodesta 2007 värikkäät Crocs-muovikengät olivat suosittuja iästä tai sukupuolesta huolimatta.^[25][26] Nuorilla miehillä tyypillisiä olivat hupparit, t-paidat, reput, farkut, urheilujalkineet ja lippalakit.

Monia länsimaisia nuoria kiinnosti japanilainen sarjakuva ja animaatio. Niiden myötä myös cosplay ja lolita-tyylinen pukeutuminen nousivat näkyviksi ilmiöiksi myös Suomessa.^[26]

Formula 1:ssä Michael Schumacher voitti maailmanmestaruudet vuosina 2000–2004. Yhdysvaltain Michael Phelps voitti kuusi kultaa uinnissa vuoden 2004 olympialaisissa ja kahdeksan vuoden 2008 kisoissa. Tenniksessä supertähtiä olivat Roger Federer ja Rafael Nadal, golfissa Tiger Woods. Pikajuoksija Usain Bolt saavutti Pekingin olympialaisissa kolme kultaa, kuten myös Berliinissä 2009, jolloin hän teki sekä 100 metrin että 200 metrin uudet maailmanennätykset.

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 2002 Japanissa ja Etelä-Koreassa, jolloin Brasilian jalkapallomaajoukkue voitti mestaruuden, sekä vuonna 2006 Saksassa, jolloin Italiasta tuli mestari. Jääkiekon maailmanmestaruuskultaa Tšekki ja Kanada voittivat kolmesti, Venäjä kahdesti.

Kesäolympialaiset järjestettiin 2000 Sydneyssä, 2004 Ateenassa ja 2008 Pekingissä. Talviolympialaiset 2002 Salt Lake Cityssä ja 2006 Torinossa.

Uskonnoton elämäntapa yleistyi länsimaissa. Uskonnottomuuden leviämistä edisti sukupolvien välinen siirtymä: uskonnottoman kasvatuksen saavista lapsista lähes kaikista tulee uskonnottomia.^[27] Ateismi ja uskontokritiikki tulivat esille muun muassa Richard Dawkinsin, Daniel Dennettin, Sam Harrisin ja Christopher Hitchensin kirjoissa.^[28]

Syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen islam ja islamismi olivat vahvasti esillä julkisessa keskustelussa.

Seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset katolisessa kirkossa tulivat laajaan julkisuuteen vuodesta 2002 alkaen.

Ranskan sekulaarisuuslaki säädettiin vuonna 2004. Laki kieltää uskonnollisten symboleiden pukemisen Ranskan peruskouluissa ja se pohjaa Ranskan perustuslaissa vaaditulle tunnustuksettomuuden periaatteeseen, valtion ja uskonnon erottamiseen.

Ilmastonmuutos ja siitä seuraava ilmaston lämpeneminen oli vuosikymmenen huolenaihe. Kansainväliset tahot neuvottelivat useaan otteeseen kiihtyvän lämpenemisen rajoittamisesta.

Pääartikkeli: Suomi 2000-vuosikymmenellä

Suomessa vuosikymmenen alkupuolta leimasi kansainvälistyminen ja talouden nousukausi. Euro tuli Suomen valuutaksi vuonna 2002. Matkapuhelinyhtiö Nokian merkitys Suomen taloudelle oli suuri. Pääministeripuolueita olivat sosialidemokraattinen puolue ja keskusta, johtajina Paavo Lipponen (1999–2003) ja Matti Vanhanen (2003–2010). Uusi perustuslaki vuonna 2000 korosti parlamentarismia ja supisti presidentin valtaa. Martti Ahtisaarta seurasi presidenttinä sosiaalidemokraattien Tarja Halonen, joka istui kaksi kautta. Väestön keskittyminen eteläiseen Suomeen ja kaupunkikeskuksiin jatkui. Kansainvälistä menestystä saavuttaneita taiteilijoita olivat muun muassa elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki ja säveltäjä Kaija Saariaho.

• Kofi Annan, YK:n pääsihteeri (1997–2006)
• Ban Ki-moon, YK:n pääsihteeri (2007–2016)
• Hamid Karzai, Afganistanin presidentti (2001–2014)
• Luiz Inácio Lula da Silva, Brasilian presidentti (2003–2010)
• José Luis Rodríguez Zapatero, Espanjan pääministeri (2004–2011)
• Romano Prodi, Euroopan unionin komission puheenjohtaja (1999–2004)
• José Manuel Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja (2004–2014)
• Saddam Hussein, Irakin presidentti (1979–2003)
• Mahmud Ahmadinežad, Iranin presidentti (2005–2013)
• Silvio Berlusconi, Italian pääministeri (2008–2011)
• Hu Jintao, Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri (2003–2013)
• Fidel Castro, Kuuban presidentti (1976–2008)
• Raúl Castro, Kuuban presidentti (2008–2018)
• Muammar Gaddafi, Libyan diktaattori (1969–2011)
• Jasser Arafat, Palestiinan vapautusjärjestön johtaja (1996–2004)
• Kim Jong-il, Pohjois-Korean johtaja (1994–2011)
• Jacques Chirac, Ranskan presidentti (1995–2007)
• Nicolas Sarkozy, Ranskan presidentti (2007–2012)
• Fredrik Reinfeldt, Ruotsin pääministeri (2006–2014)
• Gerhard Schröder, Saksan liittokansleri (1998–2005)
• Angela Merkel, Saksan liittokansleri (2005–2021)
• Bašar al-Assad, Syyrian arabitasavallan presidentti (2000–)
• Johannes Paavali II, paavi (1978–2005)
• Benedictus XVI, paavi (2005–2013)
• Hugo Chávez, Venezuelan presidentti (1999–2013)
• Vladimir Putin, Venäjän presidentti (2000–2008)
• Dmitri Medvedev, Venäjän presidentti (2008–2012)
• Elisabet II, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar (1952–2022)
• Tony Blair, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (1997–2007)
• Gordon Brown, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (2007–2010)
• Bill Clinton, Yhdysvaltain presidentti (1993–2001)
• George W. Bush, Yhdysvaltain presidentti (2001–2009)
• Barack Obama, Yhdysvaltain presidentti (2009–2017)

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 2000-vuosikymmen Wikimedia Commonsissa

• Vuosikymmen 2000. Ylen Elävä arkisto.