Wikipedia

Malta

valtio Etelä-Euroopassa
Tämä artikkeli käsittelee Euroopan valtiota. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Maltan tasavalta (maltaksi Repubblika ta’ Malta, engl. Republic of Malta) eli Malta on saarivaltio Välimerellä, noin 93 kilometriä Sisiliasta etelään.[1] Valtio koostuu useasta saaresta, joista kolme on asuttuja: pääsaari Malta, Gozo ja Comino. Pääkaupunki Valletta sijaitsee pääsaarella. Maltaa lähinnä oleva valtio on Italia.

Maltan tasavalta
Repubblika ta’ Malta (maltaksi)
Republic of Malta (englanniksi)
lippu Maltan vaakuna
lippu vaakuna

Valtiomuoto parlamentaarinen tasavalta
Presidentti Myriam Spiteri Debono
Pääministeri Robert Abela
Pääkaupunki Valletta (6 300 as.)
35°53′52″N, 14°30′45″E
Muita kaupunkeja Birkirkara
Qormi
Żabbar
Żebbuġ
Mdina
Pinta-ala
– yhteensä 316 km² [1] (sijalla 185)
– josta sisävesiä ei merkittävästi
Väkiluku (2020) 457 267 (arvio) [1] (sijalla 176)
– väestötiheys 1 282,2 as. / km²
– väestönkasvu 0,34 % [1] (2013)
Viralliset kielet malta, englanti
Lukutaito 99,5 % [2]
Valuutta euro (EUR)
BKT (2012)
– yhteensä 11,14 miljardia USD (PPP)[1]  (sijalla 148)
– per asukas 26 100 USD
HDI (2019) 0,895 [3] (sijalla 28)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 1,9 % [1]
– teollisuus 17,2 % [1]
– palvelut 80,9 % [1]
Aikavyöhyke UTC+1
– kesäaika UTC+2
Itsenäisyys
– Yhdistyneestä kuningaskunnasta
21. syyskuuta 1964
Lyhenne MT
– ajoneuvot: M
– lentokoneet: 9H
Kansainvälinen
suuntanumero		 +356
Tunnuslause ei mottoa
Kansallislaulu ”L-Innu Malti”

Edeltäjä(t)  Malta (Commonwealth realm)
(1964–1974)
Maltan kruununsiirtomaan lippu Maltan kruununsiirtomaa
(1813–1964)
Maltan protektoraatti
(1800–1813)

Maltalla asuu noin 457 300 asukasta (2020).[1] Sen pinta-ala on kuitenkin vain 316 neliökilometriä, joten asutustiheys on suuri, noin 1 282,2/km². Viralliset kielet ovat malta ja englanti. Myös italiaa ymmärretään yleisesti, koska Italian televisio näkyy saarelle hyvin.

Malta kuuluu Euroopan unioniin ja sillä on kuusi paikkaa Euroopan parlamentissa.[4] Euroopan unionin lisäksi Malta kuuluu Kansainyhteisöön, johon valtio liittyi vuonna 1964.[5]

Maltalla sijaitsee Maltan vapaasatama.

Maantiede

muokkaa
 
Maalaismaisemaa Maltalla.

Malta koostuu kahdeksasta saaresta, joista Comino (maltaksi Kemmuna), Gozo (maltaksi Għawdex) ja Malta ovat asuttuja.[6] Pienempiä ja asuttamattomia saaria ovat Filfla, Cominotto, St Paul’s Island (maltaksi Il-Gżejjer ta' San Pawl), Manoel Island (maltaksi Il-Gżira Manwel) ja Fungus Rock (maltaksi Il-Ġebla tal-Ġeneral).

Malta sijaitsee noin 96 kilometriä Italian Sisiliasta etelään ja noin 290 km Afrikasta pohjoiseen. Idässä Maltaa lähinnä on 1 519 km:n päässä Aleksandria ja lännessä Gibraltar 1 836 km:n päässä.[7]

 
Blue Lagoon.

Kolmen suurimman saaren maasto on suurimmaksi osaksi tasaista alankoa.[6] Pääsaaren eteläpuoli on paikoin mäkinen ja siellä sijaitsee Maltan korkein kohta, Ta’Dmejrek (253 m). Maltan maaperä on kivikkoista ja rannat kallioisia.[6]

Luonto

muokkaa

Maltalla on monia maisematyyppejä: metsää, pensaikkoa, kallioita, rantoja ja hiekkadyynejä, ja siksi saarten kasvisto on monipuolinen. Saarilta on löydetty yli 1 100 kasvilajia.[8] Suuri osa metsistä on hävitetty, mutta jäljellä on rautatammimetsän sirpaleita ja istutettuja alepponmäntymetsiä. Maltan kansallispuu atlassypressi kasvaa laaksoissa ja jyrkänteiden alla. Yleisin kasvistotyyppi on garigue-pensaikko. Niittyjä hallitsevat monet ruohot, ohdakkeet, herne- ja sipulikasvit.[9]

Rehevin saarista on Gozo, ja siellä harjoitetaan laajamittaista maanviljelyä. Myös laidunnus keskittyy sinne. Eroosion estämiseksi pellot on pengerretty.[10]

Maltan kansallislintu on sinirastas.[11] Maltan ylitse kulkee yksi Välimerta ylittävien muuttolintujen reiteistä.[12] Ainoa sammakkoeläin on kirjosammakko (Discoglossus pictus), käärmeitä ja liskoja on sen sijaan monta eri lajia, samoin lepakoita. Maltan saarella elää myös lumikko.[11] Saarten muihin nisäkkäisiin kuuluvat välimerensiili ja pikkumetsähiiri. Hyönteisiä on noin 5 000 lajia, nilviäisiä tuhat lajia.[8]

Ilmasto

muokkaa
Pääartikkeli: Maltan ilmasto

Välimeri vaikuttaa suuresti Maltan ilmastoon, joka muistuttaa Etelä-Italian ja Kreikan eteläosien ilmastoa. Talvet ovat leutoja, paitsi silloin harvoin kun kylmää ilmaa kiertyy Keski-Euroopasta luoteistuulten mukana. Kesät ovat lämpimiä, kuivia ja hyvin aurinkoisia. Merituuli viilentää useimpia kesäpäiviä, mutta keväällä ja syksyllä Afrikasta puhaltava sirocco voi tuoda epämiellyttävän kuumaa ilmaa. Sirocco vaivaa myös Italiaa ja Kreikkaa; Maltalla se on kuivempi, koska matka Afrikasta on lyhyempi.[13]

  Maltan kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot  
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 15,2 15,5 16,7 19,1 23,3 27,5 30,7 30,7 28,0 24,2 20,1 16,7 ka. 22,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 9,2 9,3 10,1 11,9 14,9 18,4 21,0 21,8 20,1 17,1 13,9 11,0 ka. 14,9
Vrk:n keskilämpötila (°C) 12,2 12,4 13,4 15,5 19,1 22,95 25,85 26,25 24,05 20,65 17,0 13,85 ka. 18,6
Sademäärä (mm) 89,0 61,3 40,9 22,5 6,6 3,2 0,4 7,0 40,4 89,7 80,0 112,3 Σ 553,3
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
15,2
9,2
15,5
9,3
16,7
10,1
19,1
11,9
23,3
14,9
27,5
18,4
30,7
21,0
30,7
21,8
28,0
20,1
24,2
17,1
20,1
13,9
16,7
11,0
S
a
d
a
n
t
a 		89,0
61,3
40,9
22,5
6,6
3,2
0,4
7,0
40,4
89,7
80,0
112,3


Lähde: World Meteorological Organization[14]
 
Topografinen kartta Maltasta.

Historia

muokkaa
Pääartikkeli: Maltan historia

Vanhimmat jäänteet ovat noin ajalta 5000 eaa.[9] Tällöin ehkä Sisiliasta saapui saarelle metsästäjä-maanviljelijöitä. He asuivat mm. luolissa, kuten Għar Dalamissa, jonka keramiikka muistuttaa tuon ajan sisilialaista. Noin 4100–2500 eaa. Maltalla palvottiin jumalia megaliittisissa temppeleissä, jotka olivat rakennetut monesti hyvin käsitellyistä kivistä. Näitä olivat Gozon saaren Ġgantijan temppeli, Tarxien, Ħaġar Qim, Mnajdra ja puoliksi maanalainen Hal Saflieni hypogeum. Äitijumalattarelle uhrattiin eläimiä. Maltan megaliittikulttuuri tuhoutui ehkä nälänhätään, kulkutautiin tai vieraisiin valloittajiin. Joka tapauksessa noin 2500 eaa. saarelle saapui uusia kansoja, jotka toivat mukanaan polttohautauksen, pronssin ja pienemmät dolmen-tyylin megaliitit.

 
Tarxienin temppeli Maltalla.

Foinikialaiset saapuivat saarille noin 1000 eaa. ja antoivat pääsaarelle nimen Malta. Kreikkalaiset valloittivat Maltan 736 eaa. Noin 400 eaa. saaret joutuivat Karthagon ja 218 eaa. Rooman valtaan.[15]

Arabit valtasivat Maltan 870 jaa. Bysantin valtakunnalta. Vuonna 1090 Sisilian normannit valtasivat saaret, minkä jälkeen ne päätyivät välivaiheiden kautta Espanjan Aragonian haltuun. Vuonna 1530 Espanja luovutti saaret Johanniittain ritarikunnalle, jonka turkkilaiset olivat karkottaneet Rodokselta.[9]

Vuonna 1565 turkkilaiset pyrkivät valtaamaan saaren. Johanniittojen suurmestari La Vallette oli pyytänyt Espanjan Kaarle V:ltä ja paavilta lisäjoukkoja, mutta apua ei kuulunut. Toukokuussa Suleiman suuren lähettämät 40 000 turkkilaista aloittivat piirityksen. Vastassaan heillä oli vain n. 700 johanniittaritaria ja 8 000 maltalaista sotilasta. Seuraavina kuukausina käytiin verisiä taisteluita, mutta johanniitat eivät suostuneet antautumaan. Maltalaisten pyytämät apujoukot saapuivat saarelle syyskuussa ja turkkilaiset joutuivat vetäytymään, menetettyään tuhansia miehiä. Voltairen kerrotaan myöhemmin sanoneen ”mikään ei ole tunnetumpaa, kuin Maltan piiritys” (rien est plus connu que la siege de Malte).[16]

Napoleon valtasi saaret vuonna 1798, ja britit valtasivat ne vuonna 1800.[17] Vuonna 1814 saarista tuli virallisesti osa Brittiläistä imperiumia.

Suezin kanavan avaaminen vuonna 1869 vaikutti suotuisasti Maltan talouteen. Saari sai itsehallinnon vuonna 1921, mutta se peruttiin vuonna 1933.[9]

Toisen maailmansodan aikana 1942 Britannia antoi Maltalle siviilirohkeudesta Yrjön ristin, joka yleensä myönnetään vain yksityishenkilöille.[18] Kunniamerkki näkyy edelleen Maltan lipussa ja vaakunassa.

Malta itsenäistyi muodollisesti 21. syyskuuta 1964 Commonwealth realmina, ja siitä tuli tasavalta 13. joulukuuta 1974, jolloin entinen kenraalikuvernööri Anthony Mamo vannoi presidentin virkavalan.[18]

Vuosina 1971–1984 vallassa ollut Työväenpuoluetta edustanut vasemmistolainen pääministeri Dom Mintoff lähensi Maltan suhteita Muammar Gaddafin Libyaan ja sosialistisiin maihin. Vuonna 1979 Mintoffin hallitus sulki Maltalla olleen brittiläisen sotilastukikohdan. Vuonna 1987 valtaan tullut Kansallispuolue suuntasi oikeistolaisen pääministeri Eddie Fenech Adamin johdolla Maltan poliittista linjaa taas kohden Euroopan integraatiota ja länttä.[19]

Malta liittyi Naton rauhankumppanuusohjelmaan vuonna 1995, mutta erosi siitä jo seuraavana vuonna säilyttääkseen liittoutumattomuutensa. Se hyväksyttiin EU:n jäseneksi vuonna 2004 ja euroon vuonna 2008.[18]

Malta mainitaan myös Raamatussa. Apostolien tekojen luvuissa 27 ja 28 kerrotaan, kuinka laiva, jolla apostoli Paavalia kuljetettiin Roomaan, haaksirikkoutui Maltalle.[20] Tämän arvellaan tapahtuneen noin 60 jaa. Muistona tästä Maltalla on St. Paul’s Island ja St. Paul’s Bay.

Politiikka

muokkaa
 
Maltan parlamenttitalo.

Malta on tasavalta,[21] jonka presidentin valitsee viiden vuoden kaudelle 65-jäseninen yksikamarinen parlamentti. Presidentillä ei ole kovin paljon poliittista valtaa, mutta hän nimittää pääministerin.

Parlamentissa on kaksi puoluetta, kristillisdemokraattinen kansallispuolue (engl. Nationalist Party, maltaksi Partit Nazzjonalista) sekä työväenpuolue (engl. Labour Party, maltaksi Partit Laburista). Maltalla on myös kolme pienempää puoluetta, jotka eivät ole edustettuina parlamentissa. Ne ovat ekologiapuolue (maltaksi Alternattiva Demokratika, engl. Democratic Alternative), oikeistolainen Imperium Europa sekä liberaalinen ja reformistinen Alpha.[22]

Maltalla on maailman korkein äänestysprosentti, jos ei huomioida maita, joissa on äänestysvelvollisuus.[23] Katolisen kirkon mielipiteet vaikuttavat voimakkaasti päivänpolitiikkaan, muun muassa abortti- ja avioerokysymyksiin.[24] Avioero sallittiin vasta vuonna 2011 kansanäänestyksen jälkeen.[18] Samaa sukupuolta olevien avioliitto laillistettiin vuonna 2017.[25]

Maltan nykyinen perustuslaki on vuodelta 1987, ja se määrittää Maltan poliittisen neutraliteetin, joka ei ole muuttunut Maltan liittyessä Euroopan unionin jäseneksi vuonna 2004.[26]

Maltan seremonialliseen presidentin virkaan valittiin huhtikuussa 2019 George Vella.[27]

Maltan pitkään vallassa ollut Kansallispuolue menetti maaliskuussa 2013 parlamenttivaaleissa niukan enemmistönsä Työväenpuolueelle ja vuodesta 2004 virassa ollut Kansallispuolueen pääministeri Lawrence Gonzi astui syrjään.[28] Entisen oppositiojohtaja Joseph Muscatin 14-jäseninen hallitus vannoi virkavalansa 14. maaliskuuta 2013.[29] Muscat ilmoitti 2. joulukuuta 2019 eroavansa tehtävästä vuoden 2020 puolella. Mielenosoittajat ovat vaatineet hänen eroaan toimittaja Daphne Caruana Galizian murhan vuoksi. Galizia kuoli vuonna 2017 autopommi-iskussa ollessaan tutkimassa Maltan yritysmaailman ja politiikan piirissä rehottavaa korruptiota.[30] Työväenpuolueen uudeksi johtajaksi ja samalla pääministeriksi valittiin tammikuussa 2020 Robert Abela.[31]

Maltan Suomen-suurlähettiläs Michael Zammit Tabona joutui eroamaan verrattuaan toukokuussa 2020 Saksan liittokansleri Angela Merkeliä Hitleriin. Hän oli ollut suurlähettiläänä Suomessa vuodesta 2014.[32]

Sotavoimat

muokkaa

Maltan puolustusvoimat Armed Forces of Malta (AFM) koostuu maalla, merellä ja ilmassa toimivista joukoista. Asevelvollisuutta ei ole, 17,5-vuotiaat pääsevät halutessaan vapaaehtoisina varusmiespalvelukseen.[1] Lennosto toimii Luqan lentokentältä käsin. Italian ilmavoimat tukevat sitä tarvittaessa kahdella pelastushelikopterilla.[33]

Aluejako

muokkaa
Pääartikkeli: Maltan kunnat
 
Maltan kuntakartta.

Maltan seitsemän saarta on jaettu viiteen alueeseen, joita käytetään tilastoinnissa, hallinnollista merkitystä niillä ei ole.[34]

Hallinnollisesti valtio on jaettu kuntiin (maltaksi Kunsilli Lokali, engl. local councils), joita on 68.[35] Väkiluvultaan suurimmat kunnat ovat St. Paul's Bay (noin 29 000 asukasta vuonna 2019), Birkirkara, Sliema, Mosta, Qormi ja Żabbar.[36]

Talous

muokkaa
Pääartikkeli: Maltan talous
 
Vallettan kalkkikivisiä rakennuksia.

Maltan merkittävimmät luonnonvarat ovat kalkkikivi ja suola. Maan talous on muuttunut 1990-luvulta alkaen rajusti. Käsityövaltaiset alat ovat kärsineet toiminnan siirtyessä halvemman työvoiman maihin. Nykyisin noin 75 prosenttia maan vientituloista tulee elektroniikasta, koneista ja kuljetusvälineistä. Myös matkailu on merkittävää maan taloudelle. Vuosittain maassa käy noin miljoona turistia. Perinteistä teollisuuden alaa maassa edustaa telakkateollisuus.[26]

Rakennusmateriaalina käytettävän kalkkikiven lisäksi Maltalla ei ole merkittäviä omia luonnonvaroja, joten maa on riippuvainen ulkomaisista raaka-aineista. Maalla ei ole myöskään kotimaisia energianlähteitä tuulivoimaa lukuun ottamatta, ja neljä viidesosaa elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Länsimaisella tasolla maltalaisten keskitulot ovat pienet, mutta maa on kuitenkin eurooppalaisessa vertailussa keskitasoa. Maltan veroprosentti on maailman pienin.[26]

Yksi huomattava ja kasvava taloudenala on Maltan elokuvateollisuus. Maltalla on kuvattu kansainvälisiä elokuvia vuodesta 1926 lähtien. Maltalla on elokuvan tekemiseen suotuisa ilmasto sekä kuvaukselliset ympäristöt. Lisäksi Maltan valtio on panostanut saadakseen maahan lisää elokuvaprojekteja.[37]

Viime vuosina Maltan talouskasvua ovat tukeneet maahan asettuneet kasino- ja rahapeliyhtiöt. Maltan lainsäädäntö poikkeaa muiden EU-maiden lainsäädännöstä, sillä maa katsoo maltalaisen pelilisenssin oikeuttavan pelien tarjoamisen myös muihin maihin. Peliyhtiöitä saarivaltiossa toimii useita satoja, ja niiden osuus kansantuotteesta oli vuonna 2015 jo 14 prosenttia. Yritykset työllistävät lisäksi 12 000 ihmistä.[38]

Liikenne

muokkaa

Maltalla on yksi lentokenttä, Maltan kansainvälinen lentoasema lähellä Vallettaa, ja kaksi helikopterikenttää. Päällystettyä maantietä on 2 710 kilometriä.[1]

Maltalle on tiiviit lauttayhteydet Italiasta sekä joitakin lauttoja Tunisiasta.[39]

Maan kauppalaivasto on maailman neljänneksi suurin, 1 650 alusta. Pääkaupunki Vallettan lisäksi maalla on vapaasatama Marsaxlokkissa.[1]

Maltan maanteillä on vasemmanpuoleinen liikenne.

Väestö

muokkaa
 
St. Paul's Bay.

Maltalla oli vuonna 2015 asukkaita arviolta 431 000, joista miehiä 49,9 % ja naisia 50,1 %. Syntyvyys vuonna 2012 oli tuhatta henkeä kohti 9,8 ja kuolleisuus 8,1. Miesten elinajanodote oli 78,0 vuotta ja naisten 82,2 vuotta. Alle 15-vuotiaiden osuus vuonna 2014 oli 14,4 prosenttia. Kaupunkiväestön osuus oli 95 prosenttia.[40] Vakaumukseltaan 88,6 % on katolisia, 4,5 % ateisteja/agnostikkoja, 2,6 % muslimeja, 0,4 % Jehovan todistajia, 0,8 % muita kristittyjä, 1,3 % muita uskovia, ja 1,8 % ilmoittaa vain uskovansa Jumalaan.[41]

Maltalaisista 95 prosenttia on etnisesti maltalaisia.[40] Virallisia kieliä on kaksi: malta, jota puhuu 90,2 % väestöstä, ja englanti, jonka puhujia on 6 %. Vuoden 2005 väestönlaskennassa 3 % ilmoitti olevansa monikielisiä.[1]

Maltan koulutusjärjestelmän runko on 5–16-vuotiaille tarjottava ilmainen opetus valtion kouluissa. Koulunsa päättävät nuoret voivat halutessaan osallistua päättökokeeseen, jonka suorittaneet voivat jatkaa akateemisia tai ammatillisia opintoja.[42] PISA-kokeissa vuonna 2013 Malta sijoittui 40.–45. sijalle 74 maan joukossa. Tytöt saivat parempia tuloksia kuin pojat.[43]

Maltalla toimii yliopisto, jossa on noin 11 000 opiskelijaa.[44]

Kulttuuri

muokkaa
 
Ħal Saflienin hypogeum

Unescon Maailmanperintöluettelossa on Maltalta kolme kohdetta: Ħal Saflienin hypogeum, Maltan megaliittiset temppelit ja Vallettan kaupunki.[45]

Useimmat rakennukset on tehty paikallisesta kalkkikivestä. Tasakatolta kerätään sadevettä talteen. Talot ovat lähellä toisiaan, kaupungeissa suoraan kadunvarressa ilman etupihaa, maaseudulla rykelmänä kylän kirkon ympärillä. Osoitejärjestelmä perustuu pikemminkin talojen kuin katujen nimiin.[10]

Kirjallinen perinne koostuu kansantarinoista, lauluista ja sananlaskuista. Vanhin maltaksi kirjoitettu teksti on runo 1400-luvulta, varsinainen kirjallinen perinne alkaa 1600-luvulta.[10]

Maltalaisen kansanmusiikin parhaiten säilynyt muoto on miesten kilpalaulanta kitaran säestyksellä. On löydetty myös keskiaikaisia romanttisia balladeja.

Malta on osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuosina 1971, 1972, 1975 ja säännöllisesti vuodesta 1991. Maan paras sijoitus on toinen sija, jonka maa on saavuttanut vuosina 2002 ja 2005.[46]

Johannittain ritarikunta suosi kuvataiteita ja tilasi töitä monilta merkittäviltä taiteilijoilta. Caravaggio vietti viimeiset vuotensa saarella.[47]

Urheilu

muokkaa

Maltan suosituin urheilulaji on jalkapallo,[48] jota pelaa noin 25 000 asukasta.[49] Maan edustusjoukkue ei ole koskaan selviytynyt arvokisojen lopputurnaukseen.[50] Se oli maaliskuussa 2011 FIFA-rankingissa jaetulla sijalla 156 yhdessä Madagaskarin kanssa.[51] Maltan maajoukkue pelaa Ta’Qali Stadiumilla, jolle mahtuu lähes 20 000 katsojaa.[52]

Malta osallistui olympialaisiin ensimmäistä kertaa Amsterdamissa 1928 ja on kilpaillut yhdeksässä eri lajissa, mutta ei ole saanut mitaleja.[53] Maassa järjestetään vuosittainen snooker-turnaus Malta Cup, joka oli vuosina 2005–2007 ranking-turnauksen arvonimellä.[54]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m Malta The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. ↑ Malta - Literacy rate indexmundi.com. Viitattu 1.4.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  4. ↑ Euroopan parlamentti/Parlamentin jäsenet: hae maittain The European Parlament. Viitattu 18.4.2013.
  5. ↑ The Commonwealth Secretariat - Malta. The Commonwealth Secretariat. Viitattu 20.6.2009. (englanniksi)
  6. ↑ a b c Euroopan maat - Malta. Europa. Viitattu 21.6.2009.
  7. ↑ The Maltese Islands: Geography (s. 9) Green Cross Specal Rescue Group. Viitattu 12.7.2013.
  8. ↑ a b Introduction Malt Wild Plants. Viitattu 12.7.2013.
  9. ↑ a b c d Malta Encyclopedia Britannica. Viitattu 13.7.2013.
  10. ↑ a b c Goodwin S. C. (toim.): Culture of Malta Countries and their cultures. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
  11. ↑ a b Priority & Endangered Species (Fauna) Nature Trust Malta. Viitattu 12.7.2013.
  12. ↑ Mediterranean/Black Sea Flyway (PDF) Birdlife. Arkistoitu 22.7.2012. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
  13. ↑ Country Guide Malta BBC Weather. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
  14. ↑ World Weather Infrormation Service - Luqa, Malta. World Weather Infrormation Service.. Viitattu 21.6.2009. (englanniksi)
  15. ↑ Terterov, Marat: Doing Business with Malta (ISBN 1-905050-63-1) 2005. GMB Publishing Ltd. Viitattu 21.12.2014. (englanniksi)
  16. ↑ "The Great Siege - 1565", Visitmalta.com Viitattu 17.8.2016
  17. ↑ Napoleonguide
  18. ↑ a b c d Malta Timeline BBC. Viitattu 10.5.2013. (englanniksi)
  19. ↑ Malta profile BBC News. 10.8.2018. Viitattu 27.1.2020. (englanti)
  20. ↑ Apt.28: Paavali Maltan saarella
  21. ↑ The Republic of Malta - Maltese Constitution. Legal-Malta. Arkistoitu 27.8.2011. Viitattu 9.9.2009. (englanniksi)
  22. ↑ Political parties - Malta - power nationsencyclopedia.com. Viitattu 28.1.2020. (englanniksi)
  23. ↑ Mark N. Franklin. "Electoral Participation." in Controversies in Voting Behavior
  24. ↑ Omaleimainen Malta - EU:n uusi mallioppilas vai luokan kapinallinen? Yle uutiset 7.1.2005
  25. ↑ Malta Just Became the 24th Country to Legalize Gay Marriage Global Citizen. 13.7.2017. Viitattu 3.5.2024. (espanja)
  26. ↑ a b c Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 257. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9
  27. ↑ Former foreign minister George Vella named Malta's new president news.cgtn.com. Viitattu 28.1.2020. (englanniksi)
  28. ↑ Parlamenttivaalit johtivat vallanvaihtoon Maltalla (Nettiversio) Kaleva. 9.3.2013. Oulu. Viitattu 10.3.2013.
  29. ↑ Muscat’s 14-minister Cabinet is sworn in 14.3.2013. Times of Malta. Viitattu 13.7.2013. (englanniksi)
  30. ↑ Daphne Caruana Galizia: Malta prime minister Joseph Muscat to resign in new year BBC. 1.12.2019. Viitattu 2.12.2019. (englanniksi)
  31. ↑ Saara-Miira Kokkonen: Maltalla valittiin uusi pääministeri Yle Uutiset. 12.1.2020. Viitattu 12.1.2020.
  32. ↑ Jari Strömberg: Maltan Suomen-suurlähettiläs joutui eroamaan Facebook-skandaalin takia yle.fi, uutiset. 10.5.2020. Viitattu 10.5.2020.
  33. ↑ Air Wing AFM. Viitattu 14.7.2013. (englanniksi)
  34. ↑ Regions of Malta Statoids. Viitattu 10.5.2013. (englanniksi)
  35. ↑ 68 Localities of Malta Statoids. Viitattu 10.5.2013. (englanniksi)
  36. ↑ Government Gazette - 3rd September gov.mt.
  37. ↑ Film Production Guide (Arkistoitu – Internet Archive)
  38. ↑ Jussi Konttinen: Sadat suomalaiset ovat muuttaneet Maltalle pyörittämään nettikasinoita (Archive.org) 11.10.2015. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 13.10.2015. Viitattu 19.4.2016.
  39. ↑ Getting there & away Lonely Planet. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
  40. ↑ a b Malta Encyclopædia Britannica World Data Analyst: Country Snapshots. 2016. Viitattu 19.4.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  41. ↑ MaltaToday Easter survey (Arkistoitu – Internet Archive) Malta Today 2016 maaliskuu
  42. ↑ Malta Education System Enic Naric. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
  43. ↑ OECD Programme for International Student Assessment (PISA) Maltan hallitus. Arkistoitu 19.4.2017. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
  44. ↑ Overview University of Malta. Viitattu 12.7.2013. (englanniksi)
  45. ↑ Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 14.4.2010. (englanniksi)
  46. ↑ Malta eurovision.tv. Viitattu 17.6.2022.
  47. ↑ Caravaggio's dark heart in Malta Guardian Online. Viitattu 10.5.2013. (englanniksi)
  48. ↑ Sport aboutmalta.com. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
  49. ↑ FIFA.com - Malta: country information FIFA. Arkistoitu 31.10.2011. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
  50. ↑ Malta National Team List of Results RSSSF. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
  51. ↑ Malta: FIFA/Coca-Cola World Ranking Fifa. Arkistoitu 12.8.2011. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
  52. ↑ Malta Football Association - Ta'Qali National Stadium mfa.com.mt. Arkistoitu 11.1.2010. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
  53. ↑ Malta - Olympics at Sports-Reference.com sports-reference.com. Arkistoitu 14.10.2016. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)
  54. ↑ Chris Turner: Malta - Chris Turner's Snooker Archive cajt.pwp.blueyonder.co.uk. Arkistoitu 3.4.2012. Viitattu 28.3.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Malta.
 
Wikimatkoissa on matkaopas aiheesta Malta
  • Gvern ta' Malta Maltan hallituksen virallinen sivusto. (maltaksi) (englanniksi)
  • EU:n jäsenvaltiot: Malta Euroopan unioni. (tšekiksi) (tanskaksi) (saksaksi) (viroksi) (kreikaksi) (englanniksi) (espanjaksi) (ranskaksi) (italiaksi) (latviaksi) (liettuaksi) (unkariksi) (maltaksi) (hollanniksi) (puolaksi) (portugaliksi) (slovakiksi) (sloveeniksi) (suomeksi) (ruotsiksi)
  • Visit Malta – Maltan virallinen matkailusivusto visitmalta.com. (englanniksi) (espanjaksi) (hollanniksi) (italiaksi) (japaniksi) (kiinaksi) (portugaliksi) (ranskaksi) (saksaksi) (venäjäksi)
  • Malta - Viittaus saariin. Matkailu ja yrityksen tietoja, valokuvia. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malta&oldid=22747015”