Äänekoski

Itsenäistä Äänekosken kuntaa edelsi seurakunnan irrottautuminen Laukaan seurakunnasta: Äänekosken rukoushuonekunta perustettiin 1902. Keisarillisen Suomen senaatin päätöksellä 23.03.1906 määrättiin Äänekosken seurakunta perustettavaksi vuoden 1907 alusta. Äänekosken Kirkonmäelle valmistui uusi puurakenteinen pitkäkirkko vuonna 1906, joka tuhoutui korjauskelvottomaksi tuhopoltossa vuonna 1968.

Äänekosken kunta perustettiin vuonna 1911 erottamalla Laukaan kunnan pohjoinen osa sekä itäisiä osia Saarijärven kunnasta omaksi kunnakseen. Vuonna 1932 Äänekosken kunta jaettiin Äänekosken ja Suolahden kauppaloiksi sekä Äänekosken maalaiskunnaksi. Maalaiskunta, jonka vanha kunnantalo edelleen sijaitsee valtateiden 4 E 75 sekä 13 risteyksessä Äänekosken Honkolassa, liitettiin Äänekosken kauppalaan vuonna 1969. Kaupunginoikeudet Äänekoskelle myönnettiin vuonna 1973, ja vuonna 1993 kaupunkiin liitettiin Konginkankaan kunta.

5. päivänä syyskuuta 2005 Äänekosken ja Suolahden kaupunginvaltuustot sekä Sumiaisten kunnanvaltuusto hyväksyivät kuntien välisen yhdistymissopimuksen ja esityksen valtioneuvostolle kuntajaon muuttamiseksi. Valtioneuvosto päätti 24. päivänä toukokuuta 2006 Äänekosken kaupungin, Suolahden kaupungin sekä Sumiaisten kunnan lakkauttamisesta sekä Äänekosken kaupungin perustamisesta näiden kolmen tilalle. Uuden Äänekosken kaupungin johtoon valittiin vanhan Äänekosken kaupunginjohtaja Hannu Javanainen. Javanainen toimii kaupunginhallituksen esittelijänä yhdessä entisen Suolahden kaupunginjohtajan Heli Oreniuksen kanssa, joka toimii Äänekosken kaupungin strategia- ja viestintäjohtajana.

Äänekosken kaupungin entinen kolmen postitorven vaakuna korvattiin Suolahden kaupungin entisellä vaakunalla.

Malline:Valtatie NrMalline:Eurooppatie NrÄänekoski sijaitsee vilkkaasti
liikennöidyn nelostien varressa.

Äänekoski sijaitsee valtatien 4 E 75 varrella noin 40 kilometriä Jyväskylän kaupungista pohjoiseen. Hirvaskankaalta, 12 km Äänekosken keskustasta Jyväskylän suuntaan sijaitsevalta huoltoasemakeskittymältä erkanee kantatie 69 Suonenjoelle. Honkolasta, 6 km Äänekosken keskustasta Jyväskylän suuntaan erkanee valtatie 13 Kokkolaan.

Äänekosken yhdyskuntarakenne perustuu voimakkaasti yksityisautoliikenteeseen. Valtatietä 4 E 75 Jyväskylästä Äänekoskelle on viime vuosina parannettu mm. rakentamalla moottoritietä Jyväskylästä pohjoiseen, parantamalla vilkkaiden risteysalueiden turvallisuutta rakenteellisin toimenpitein sekä rakentamalla ohituskaistoja. Julkisen liikenteen yhteydet linja-autolla Äänekoskelta Jyväskylään ovat kohtuulliset. Paikallisliikennettä harjoittaa paikallinen liikennöitsijä Äänekoski-Suolahti-linjalla.

Äänekosken ja Suolahden taajamat ovat Jyväskylä-Haapajärvi-radan varressa, joka nykyisin palvelee ainoastaan tavaraliikennettä. Matkustajaliikenne radalla lakkautettiin vaiheittain vuoteen 1987 mennessä, jolloin lopetettiin paikallisliikenne välillä Äänekoski-Jyväskylä.

Äänekoski tunnetaan vahvana ja perinteikkäänä teollisuuspaikkakuntana. Teollisuustoiminta Äänekoskella alkoi vuosina 1896-1900, kun Äänekoski Aktiebolaget perusti Äänekosken varteen puuhiomon ja kartonkitehtaan. Nykyisin kaupungissa sijaitsevat M-real Oyj:n vuonna 1899 perustettu, vuonna 1966 uusiin tiloihin siirtynyt taive- ja sulfaattikartonkitehdas sekä saman yhtiön vuonna 1906 perustettu, vuonna 1987 uudistettu hienopaperitehdas; Oy Metsä-Botnia Ab:n vuonna 1985 käynnistetty sulfaattiselluloosatehdas, Metsäliitto Cooperative Finnforestin vaneritehdas, CP Kelco Oy:n kemiallisten tuotteiden tehdas, Valtra Oy Ab:n traktoritehdas sekä Valio Oy:n tuotantolaitos.

Elektroniikkateollisuutta on Äänekoskella ollut 1970-luvulta lähtien. Valtion omistama Televa aloitti toimintansa Äänekoskella 1974 kaupungilta vuokratuissa tiloissa ja siirtyi omiin tiloihin 1976. 1987 tehdas siirtyi kokonaan Nokia Oy:n omistukseen. Nokia myi tehtaan sieviläiselle Scanfil Oy:lle 01.07.2000. Samana vuonna Nokia siirsi myös tuotekehitysyksikkönsä uusiin toimitiloihin Jyväskylään.

Äänekosken keskustaajama on matalaa, kerrostalovaltaista aluetta. Suuria ostoskeskuksia kaupungissa ei sijaitse. Äänekosken sisääntuloteiden varsia komistavat korkeat, taidekuvioidut kerrostalot. Keskustan välittömässä läheisyydessä on väljästi rakennettuja omakoti- ja rivitalokaupunginosia.

Äänekoskella sijaitsevia valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat mm. Pukkimäen ja Markkamäen puutalokaupunginosat. Pukkimäki klassisine puutaloineen on Äänekoski Aktiebolagetin tehtaan työläisilleen vuosina 1920-1927 rakennuttama kaupunginosa, jonka kaikki rakennukset ovat säilyttäneet alkuperäisasunsa. Markkamäen omakotitaloalue on 1940-luvun jälleenrakennuskaudelle tyypillinen puolitoistakerroksisten, puisten omakotitalojen alue, joka sai nimensä tonteille määritellystä yhden markan nimellisestä lunastushinnasta. Äänekosken keskustaajaman kupeessa sijaitsevan Klubinmäen rakennukset liittyvät kiinteästi Äänekosken tehtaiden historiaan ja hallintoon.

Merkittävänä rakennettuna ympäristönä pidetään myös Konginkankaan kirkkomiljöötä, jonka tasavartinen, puurakenteinen ristikirkko rakennettiin vuosina 1864-1866. Kirkkomaisemaan liittyy myös vuonna 1856 käyttöön vihitty Konginkankaan hautausmaa sekä viljamaksiini, joka on toiminut kotiseutumuseona vuodesta 1956.

Useita Äänekosken haja-asutusalueen kylien rakennuksia, perinnemaisemia, maisema-alueita ja museoteitä on arvostettu valtakunnallisesti arvokkaiksi ympäristöiksi.

Äänekoskella sijaitsevia merkittäviä rakennuksia ovat mm. Äänekosken taajamaan vuonna 1973 rakennettu moderni kirkkorakennus, joka valmistui vuonna 1968 tuhopoltossa vakavasti vaurioituneen vanhan kirkkorakennuksen tilalle. Vuonna 1931 valmistunut Keskuskansakoulun massiivinen rakennus, useat tehdasalueen vanhat asuin- ja konttorirakennukset, vuonna 1986 valmistuneet kaupungintalo ja kaupunginkirjasto taideteoksineen sekä vuonna 1996 valmistunut uimahalli voidaan lukea kaupungin merkittäviksi rakennuksiksi.

Perusopetusta Äänekoskella annetaan yhdeksässä ala-asteen koulussa, joista Äänekosken keskuskoulun ala-aste on suurin. Sen oppilasmäärä on noin 650. Perusopetuksen yläasteen kouluja on kolme. Yleissivistävä lukiokoulutus on järjestetty Äänekosken lukiossa, jolla on toimipisteet Äänekosken ja Suolahden taajamissa. Ammatillista opetusta tarjoaa Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskus (POKE), Keski-Suomen opistossa Suolahdessa on koulutusta järjestetty vuodesta 1894.

Äänekosken Konginkankaalla tapahtui Suomen tieliikennehistorian vakavin onnettomuus 19. päivänä maaliskuuta 2004 kello 02:08, kun tilausajossa ollut linja-auto törmäsi valtatiellä 4 E 75 väärälle kaistalle ajautuneen vastaantulevan ajoneuvoyhdistelmän raskaassa paperirullalastissa olleeseen perävaunuun. Onnettomuuspaikka sijaitsee n. 20 km Äänekosken keskustaajamasta pohjoiseen. Onnettomuudessa kuoli 22 linja-auton matkustajaa sekä kuljettaja. 14 linja-auton matkustajaa loukkaantui.

Elokuvaohjaaja, professori Mikko Niskanen, näyttelijä-ohjaaja Tero Jartti, toimittaja Timo Harakka ja iskelmälaulaja Anita Hirvonen ovat kotoisin Äänekoskelta.

Kaupunki tunnetaan myös koripallojoukkueesta nimeltä Äänekosken Huima. Huiman kasvatteja pelaa nykyisin useassa SM-liigan joukkueessa.

Äänekoskelta on kotoisin vuoden 1991 keihäänheiton maailmanmestari Kimmo Kinnunen. Niin ikään hänen isänsä, keihäänheiton vuoden 1968 olympiamitalisti sekä vuosien 1964-1966 ja 1968-1969 keihäänheiton suomen mestari Jorma Kinnunen asuu Äänekoskella. Jorma Kinnusen kotikadun nimi muutettiin 1990-luvun lopulla Kanervakadusta Keihästieksi.

• Äänekosken kaupungin kotisivut
• Havaintopäiväkirja Hatikka – Luontohavainnot lajeittain Äänekosken kaupungissa

Malline:Länsi-Suomen läänin kunnat