Eduskunta hylkäsi helmikuussa kansalaisaloitteen huumeiden käyttöhuoneista äänin 91–66.
Aloite ehdotti, että eduskunta käynnistäisi lainvalmistelun käyttötilakokeilun sallimiseksi. Se keräsi vuonna 2022 yli 55 000 allekirjoitusta, ja myös monet päihdeasiantuntijat ovat suositelleet käyttöhuoneiden sallimista.
Käyttöhuoneita, joissa huumeiden ongelmakäyttäjät voivat ottaa huumeannoksensa terveydenhuollon ammattilaisten valvonnassa, on esimerkiksi Portugalissa, Alankomaissa ja New Yorkissa.
Parhaassa tapauksessa ne torjuvat huumekuolemia, toiseksi parhaassa parantavat käyttäjien terveyttä ja auttavat terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden ammattilaisia tavoittamaan vaikeasti tavoitettavan kohderyhmän.
Perustelut eivät vakuuttaneet eduskuntaa. Kansalaisaloitetta vastustivat RKP:tä lukuun ottamatta kaikki hallituspuolueet ja osa keskustan kansanedustajista. Poissa oli peräti 42 kansanedustajaa.
Lopputulos oli odotettu.
Marginaalissa olevien ihmisten asioita on vaikea saada kuuluviin rauhallisempinakaan aikoina.
Konservatiivista huumepolitiikkaa ajavat puolueet ovat hallituksessa, liberaalimman linjan kannattajat oppositiossa – eivätkä hekään saaneet viime hallituskaudella asiaa edistettyä, vaikka Suomen huumetilanne oli lähes yhtä synkkä.
Silloin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ilmoitti, ettei kokeilua edistetä, koska se ei ole hallituksen lainsäädäntösuunnitelmassa. Nyt samat sanat pääsi sanomaan sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Edellisellä hallituskaudella julkista ilmatilaa hallitsivat korona ja Venäjän hyökkäyssota, nyt Venäjä ja Donald Trump. Marginaalissa olevien ihmisryhmien asioita on vaikea saada kuuluviin rauhallisempinakaan aikoina.
Tällä kertaa prosessissa oli kuitenkin muutama mainitsemisen arvoinen kierre.
Joulukuussa sosiaali- ja terveysvaliokunta päätyi äänin 10–7 suosittelemaan kansalaisaloitteen hylkäämistä. Se oli yllättävä käänne, koska aiemmin sama valiokunta kannatti aloitetta mietintöluonnoksessaan.
Kelkka kääntyi, koska aloitteelle myötämieliset Henrik Wickström (r.) ja Maaret Castrén (kok.) olivat poissa valiokunnan kokouksesta, jossa kanta lopulta ratkaistiin. Wickström selitti Helsingin Sanomille, ettei mennyt kokoukseen, koska hallitusohjelmassa oli sovittu, ettei kokeilua kannateta, mutta suuressa salissa hän aikoo äänestää aloitteen puolesta. Niin hän myös teki.
Castrén puolestaan halusi antaa valiokunnassa ”tilaa” edustajille, jotka ”toivoivat läsnäoloa”, mitä se sitten tarkoittaakaan. Suuren salin äänestykseen hän ei tullut paikalle.
Bella Forsgrén (vihr.) syyttikin hallituspuolueita erimielisten vaientamisesta.
Keskustelu käyttöhuoneista oli juuri niin laadutonta kuin saattoi odottaa.
Toinen huomionarvoinen yksityiskohta on se, että keskustelu käyttöhuoneista oli juuri niin laadutonta kuin saattoi odottaa.
Perussuomalaisten Kaisa Garedew linjasi, että ”ainoa oikea ratkaisu” huumeisiin on ”täydellinen nollatoleranssi”. Rikosoikeudellisesti Suomessa on ollut nollatoleranssi huumeisiin jo vuosikymmeniä, mutta sinä aikana sekä huumeiden käyttö että huumehaitat ovat lisääntyneet huomattavasti.
Kokoomuksen Heikki Vestman tukeutui suosittuun perusteluun, jonka mukaan käyttöhuoneet eivät juuri Suomessa vähentäisi huumekuolemia, koska Suomessa suurin ongelma eivät ole heroiinin kaltaiset nopeat opioidit. Se todetaan avoimesti käyttöhuoneita koskevissa asiantuntijapapereissa, mutta niissä huomautetaan myös, että huumausainetilanteet voivat muuttua nopeasti, ja käyttöhuoneista on paljon muita hyötyjä.
Perussuomalaisten Sara Seppänen vaati, että veronmaksajien rahoja pitäisi käyttötilojen sijaan käyttää ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Se on mukava ajatus, ja hallitus onkin luvannut 10,9 miljoonaa euroa nuorten huumekuolemien ehkäisyyn. Samaan aikaan tosin leikataan huomattavasti suuremmilla summilla sosiaaliturvasta, hyvinvointialueilta ja päihdetyötä tekeviltä järjestöiltä.
Mitä eduskunnassa on tarkoitus tehdä, ellei säätää lakeja?
Perussuomalaisten Minna Reijonen puolestaan linjasi, ettei ole oikein, että ”laittomasta asiasta tehdään yhtäkkiä laillista”. Reijosella on erikoinen käsitys eduskunnan perustehtävästä. Monet nykyään sallitut asiat alkoholista homoseksuaaliseen kanssakäymiseen ovat joskus olleet laittomia. Mitä eduskunnassa on tarkoitus tehdä, ellei säätää lakeja?
Ja tietenkin oppositiosta kritisoitiin kovasanaisesti hallituksen linjaa – vaikka viime hallituskaudella myös Sanna Marinin (sd.) hallitus torjui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n toimenpidesuosituksen käyttöhuoneiden kokeilemisesta.
Tavallaan on toki lohdullista tietää, ettei Suomessa tarvitse huolehtia päätöksenteon jatkuvuudesta. Huumepolitiikassa moralismi ja fiilikset ovat vuosikymmeniä painaneet vaakakupissa enemmän kuin asiantuntijoiden näkemykset.
Tuija Siltamäki
Kirjoittaja on vapaa toimittaja.