Lilongve
Valdkund | Malavi |
Eläjiden lugu (2018) | 989,318 ristitud |
Pind | 727,79 km² |
Telefonkod | +265- |
Aigvö | UTC+2 |
Lilongve (angl.: Lilongwe [lɪˈlɒŋweɪ], amerikaine pagin [-wi, lɪˈlɔːŋweɪ]) om Malavin pälidn da kaikiš suremb lidn.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kalanikoiden pen' külä oli voz'sadoiš lidnan sijas. Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud vl 1906 kuti torguindžilo, nimitihe jogen mödhe. Vl 1909 raudte läbiti eländpunktad. Lilongve šingotihe tabakan biržal i sai lidnan statusad vl 1947. Vl 1975 se kändihe valdkundan pälidnaks suvižen Zomb-lidnan sijas, i valdkundaližed aluzkundad sirdiba Lilongvehe vhesai 2005.
Lilongve šingotase pälidnan funkcijoil, torguindal i sauvondal, finansoiden sarakol, sömtegimištol, sidä kesken tabakan i kukruzan ümbriradmižel.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase valdkundan keskuzpalas, ühtennimižen Lilongve-jogen randal (200 km pitte, Njas-järven i Zambezin bassein), 1050 m ü.m.t. keskmäižel korktusel.
Klimat om subtropine kaks'sezonine korktoiden mägiden röunal. Kun keskmäine lämuz om +16..+23 C° vodes läbi, ekstremumad oma +0,1 C° i +34 C°. Paneb sadegid 869 mm vodes, semendkus-redukus kuiv sezon oleskeleb (24 mm kaikes pordos).
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2018 Malavin rahvahanlugemižen mödhe pälidnan eläjiden lugu oli 989 318 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt om nügüd'.
Eläjiden tobj pala oma nened afrikanižed igähižed rahvahad: čeva (enamba kaht videndest), ngoni, lomve, jao, tumbuko.
Religijan mödhe (2018) lidnalaižiden 84 % oma hristanuskojad (Keskafrikan presviterianine jumalankodikund, katolicizm, baptistad da toižed protestantad), 11 % islamanuskojad, 5 % — toižed uskojad i religijatomad.
Sebruzlidnad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Lidnan tobmuden sait (lcc.mw). (angl.)
Lilongve Vikiaitas |
Afrikan pälidnad | ||
Abudž | Addis-Abeb | Akkr | Alžir-lidn | Antananarivu | Asmar | Bamako | Bangi | Banžul | Bisau | Brazzavil' | Dakar | Dodom | Džibuti-lidn | Džub | Fritaun | Gaborone | Giteg | Harare | Hartum | Jamusukro | Jaunde | Kair | Kampal | Kigali | Kinšas | Konakri | Librevil' | Lilongve | Lome | Luand | Lusak | Malabo | Maputu | Maseru | Mbabane | Mogadišo | Monrovii | Moroni | Nairobi | Ndžamen | Niamei | Nuakšot | Port Lui | Porto Novo | Prai | Pretorii | Rabat | San Tome | Tripoli | Tunis-lidn | Uagadugu | Viktorii | Vindhuk | ||