Siirry sisältöön

vokaali

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]
Vokaali

Substantiivi

[muokkaa]

vokaali (6)

Wikipedia
Katso artikkeli Vokaali Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. (fonetiikka, kielitiede) (yleensä) soinnillinen äänne, jota äännettäessä ilmavirta pääsee etenemään esteettä suun keskilinjalla ja joka voi toimia tavun ytimenä
    Suomen kielen vokaaleja ovat a, e, i, o, u, y, å, ä ja ö.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: [ˈʋo̞kɑːli]

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vokaali vokaalit
genetiivi vokaalin vokaalien
vokaaleiden
vokaaleitten
partitiivi vokaalia vokaaleita
vokaaleja
akkusatiivi vokaali;
vokaalin
vokaalit
sisäpaikallissijat
inessiivi vokaalissa vokaaleissa
elatiivi vokaalista vokaaleista
illatiivi vokaaliin vokaaleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vokaalilla vokaaleilla
ablatiivi vokaalilta vokaaleilta
allatiivi vokaalille vokaaleille
muut sijamuodot
essiivi vokaalina vokaaleina
translatiivi vokaaliksi vokaaleiksi
abessiivi vokaalitta vokaaleitta
instruktiivi vokaalein
komitatiivi vokaaleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vokaali-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Huomautukset

[muokkaa]
  • Sanaa käytetään joskus virheellisesti myös tarkoittamaan lauluja (engl. vocals), kts. vokalisti

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

etuvokaali, kaksoisvokaali, puolivokaali, sidosvokaali, švaavokaali, takavokaali, umpivokaali, vokaalimusiikki, vokaalisointu, vokaalivartalo, välivokaali

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • vokaali Kielitoimiston sanakirjassa
  • vokaali Tieteen termipankissa
  • vokaali Suomen etymologisessa sanakirjassa