vaimea

vaimea (15) (komparatiivi vaimeampi, superlatiivi vaimein) (taivutus[luo])

1. (äänestä) huonosti kuuluva, heikko
2. innoton

• IPA: /ˈʋɑi̯meɑ/
• tavutus: vai‧me‧a

• substantiivit: vaimennus, vaimentaminen
• verbit: vaimentaa

• vaimea Kielitoimiston sanakirjassa