svans yl. (2) (yks. määr. svansen [luo], mon. epämäär. svansar [luo], mon. määr. svansarna [luo])
- häntä (myös kuvaannollisesti, kilpailussa)
- ulokemainen loppupää, peräpää
- pystötähden, siittiön häntä
- (typografia) ogonek, "häntä"
- svans Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
- svans Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)
