sepalus
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]sepalus (39)
- housujen suljettava etuhalkio
- (murteellinen) paidan tai hameen etuhalkio
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsepɑlus/
- tavutus: se‧pa‧lus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sepalus | sepalukset |
| genetiivi | sepaluksen | sepalusten sepaluksien |
| partitiivi | sepalusta | sepaluksia |
| akkusatiivi | sepalus; sepaluksen |
sepalukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sepaluksessa | sepaluksissa |
| elatiivi | sepaluksesta | sepaluksista |
| illatiivi | sepalukseen | sepaluksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sepaluksella | sepaluksilla |
| ablatiivi | sepalukselta | sepaluksilta |
| allatiivi | sepalukselle | sepaluksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sepaluksena | sepaluksina |
| translatiivi | sepalukseksi | sepaluksiksi |
| abessiivi | sepaluksetta | sepaluksitta |
| instruktiivi | – | sepaluksin |
| komitatiivi | – | sepaluksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sepalukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sepalus- | |
Etymologia
[muokkaa]- johdos suomalais-ugrilaiseta 'kaulaa' tarkoittavasta sanasta, joka on säilynyt esimerkiksi saamen ja marin kielissä, vrt. suomen sepä, sevätä ja karjalan sevätä ’halata, syleillä’[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- sepalus Kielitoimiston sanakirjassa