Siirry sisältöön

rinnalla

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adverbi

[muokkaa]

rinnalla

  1. jonkun tai jonkin lähellä, lähettyvillä, vierellä
    Veljellä oli pyörä ja hän pakotti minut juoksemaan rinnallaan, kun mentiin naapuriin.. (yleisurhelu.fi)
  2. (kuvaannollisesti) henkisesti lähellä
    rinnalla kulkija
  3. johonkin verrattuna, suhteessa johonkin
    Tämä on pieni ongelma monen muun ongelman rinnalla.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈrinːɑlːɑ/
  • tavutus: rin‧nal‧la

Taivutus

[muokkaa]
→○ allatiivi rinnalle
adessiivi rinnalla
○→ ablatiivi rinnalta

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Postpositio

[muokkaa]

rinnalla (+genetiivi)

  1. jonkun tai jonkin lähellä, lähettyvillä, vierellä
    Koira juoksee auton rinnalla.
  2. ohella, lisäksi; yhdessä tai samanaikaisesti jonkun tai jonkin kanssa
    Vesivoimaa tarvitaan muun uusiutuvan energian rinnalla (fortum.fi)
    Vasta suhteellisen myöhään, 1800-luvulla, alettiin valo-sanaa käyttää valkeus- ja valistus-sanojen rinnalla ja niitten sijasta. (duodecimlehti.fi)

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

rinnalla

  1. (taivutusmuoto) yksikön adessiivimuoto sanasta rinta