Siirry sisältöön

ren

Wikisanakirjasta
Katso myös: Ren, reņ

Ainu

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

ren (katakana: レン)

  1. kolme ihmistä

Etymologia

[muokkaa]
  • sanoista re (kolme) ja -n (ihmisten lukumäärää ilmaiseva suffiksi)

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Lähteet

[muokkaa]
  • Tamura, Suzuko: アイヌ語沙流方言辞典. (Ainugo Saru hogen jiten, Ainun sarun murteen sanakirja). Soufuukan, 1996. ISBN 978-488-323-093-8.
  • Kayano, Shigeru (toim.): 萱野茂のアイヌ語辞典. (Kayano Shigeru no ainugo jiten, Kayano Shigerun ainun sanakirja). Sanseidou, 1996. ISBN 978-438-517-050-3.

Latina

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi rēn rēnēs
akkusatiivi rēnem rēnēs
genetiivi rēnis rēnum
datiivi rēnī rēnibus
ablatiivi rēne rēnibus

rēn m. (3)

  1. munuainen

Puola

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

ren m.

  1. renium

Ruotsi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

ren

Taivutus
Positiivi
predikatiivinen adjektiivinen
epämääräinen määräinen
yl. ren yl. ren m. rene [luo]
yl. rena
n. rent[luo] n. rent[luo] n.
mon. rena[luo] mon. rena[luo] mon.
Komparatiivi
renare [luo]
Superlatiivi
predikatiivinen adjektiivinen
renast [luo] yl./m.den renaste [luo]
n.det renaste
mon. de renaste
  1. puhdas

Substantiivi

[muokkaa]

ren yl. (2) (yks. määr. renen [luo], mon. epämäär. renar [luo], mon. määr. renarna [luo])

  1. (eläintiede) poro
  2. piennar, reuna

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

renkalv renko renkött

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • ren Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)