oikeudenkäynti
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]oikeudenkäynti (5)
- laissa säännelty menettely, jossa tuomioistuin ratkaisee, mikä yksittäisessä asiassa on lainmukaista
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | oikeudenkäynti | oikeudenkäynnit |
genetiivi | oikeudenkäynnin | oikeudenkäyntien (oikeudenkäyntein) |
partitiivi | oikeudenkäyntiä | oikeudenkäyntejä |
akkusatiivi | oikeudenkäynti; oikeudenkäynnin |
oikeudenkäynnit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | oikeudenkäynnissä | oikeudenkäynneissä |
elatiivi | oikeudenkäynnistä | oikeudenkäynneistä |
illatiivi | oikeudenkäyntiin | oikeudenkäynteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | oikeudenkäynnillä | oikeudenkäynneillä |
ablatiivi | oikeudenkäynniltä | oikeudenkäynneiltä |
allatiivi | oikeudenkäynnille | oikeudenkäynneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | oikeudenkäyntinä | oikeudenkäynteinä |
translatiivi | oikeudenkäynniksi | oikeudenkäynneiksi |
abessiivi | oikeudenkäynnittä | oikeudenkäynneittä |
instruktiivi | – | oikeudenkäynnein |
komitatiivi | – | oikeudenkäynteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | oikeudenkäynni- | |
vahva vartalo | oikeudenkäynti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]1. menettely
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]oikeudenkäyntiasiakirja, oikeudenkäyntiasiamies, oikeudenkäyntiavustaja, oikeudenkäyntipäivä oikeudenkäyntivaltakirja
Aiheesta muualla
[muokkaa]- oikeudenkäynti Kielitoimiston sanakirjassa