Siirry sisältöön

maja

Wikisanakirjasta
Katso myös: Maja, mają, māja

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

maja (9)

  1. pieni, yksinkertainen vakinaiseen t. tilapäiseen käyttöön tehty asumus t. suojapaikka
    heimon ruohokattoiset savimajat
    inuiittien metsästysretkillään käyttämät lumimajat eli iglut
    Pojat rakensivat puuhun majan.
  2. (ylätyyliä) vaatimaton talo tai asunto
    Tervetuloa matalaan majaani!
    Jätin taakseni taattoni majan.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈmɑjɑ/, [ˈmɑ̝jɑ̝]
  • tavutus: ma‧ja

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi maja majat
genetiivi majan majojen
(majain)
partitiivi majaa majoja
akkusatiivi maja;
majan
majat
sisäpaikallissijat
inessiivi majassa majoissa
elatiivi majasta majoista
illatiivi majaan majoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi majalla majoilla
ablatiivi majalta majoilta
allatiivi majalle majoille
muut sijamuodot
essiivi majana majoina
translatiivi majaksi majoiksi
abessiivi majatta majoitta
instruktiivi majoin
komitatiivi majoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo maja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

mahdollisesti indoeurooppalaisen kantakielen läntisestä haarasta[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

alppimaja, autiomaja, havumaja, hiihtomaja, huvimaja, kalamaja, kalastusmaja, karjamaja, lehtimaja, lehtimajanjuhla, lumimaja, majanmuutto, majapaikka, majatalo, metsästysmaja, puutarhamaja, päämaja, retkeilymaja, risumaja, rämemajava, savimaja, tomumaja, tunturimaja, ulkoilumaja, urheilumaja, vierasmaja, vuoristomaja, yömaja

Idiomit

[muokkaa]
  • manan majoilla, kuolleena, tuonpuoleisessa
  • siirtyä / mennä / muuttaa manan majoille, kuolla

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • maja Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 996 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Espanja

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

maja

  1. (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta majo

Serbia

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

maja

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta maj

Viro

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

maja (gen maja, part maja, adit majja)

  1. talo (syn. hoone)
    Hakkas maja ehitama. – Alkoi rakentaa taloa.
  2. rakennus (syn. ehitis)
    See üle linna kõrguv betoonist ja klaasist maja on hotell.

Taivutus

[muokkaa]
Sijamuotoja Yksikkö Monikko
Nominatiivi maja majad
Genetiivi maja majade
Partitiivi maja maju
majasid
Illatiivi majja
majasse
majadesse

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • maja Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • maja sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Võro

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

maja (gen maja, part maia)

  1. talo

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Yläsorbi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

maja

  1. (taivutusmuoto) monikon 3. persoonan preesens verbistä měć

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).