kopula
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kopula
- (kielitiede) subjektin ja predikatiivin lauseessa yhdistävä sana
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kopula Kielitoimiston sanakirjassa
Ruotsi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kopula yl. (1) (yks. määr. kopulan [luo], mon. epämäär. kopulor [luo], mon. määr. kopulorna [luo])
Serbia
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kȍpula f. (kyrillinen копула)
- (kielitiede) kopula
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /'kôpula/
Taivutus
[muokkaa]| yksikkö | monikko | |
| nominatiivi | kopula | kopule |
| genetiivi | kopule | kopula |
| datiivi-lokatiivi | kopuli | kopulama |
| akkusatiivi | kopulu | kopule |
| vokatiivi | kopulo | kopule |
| instrumentaali | kopulom | kopulama |