katkaisin
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]katkaisin (33)
- esine, asia tai laite, joka katkaisee jotakin tai jolla katkaistaan jotakin; katkaisija
- valokatkaisin
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑt̪kɑi̯sin/, ['k̟ɑ̝t̪.k̟ɑ̝i̯.s̠in]
- tavutus: kat‧kai‧sin
Etymologia
[muokkaa]Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | katkaisin | katkaisimet |
genetiivi | katkaisimen | katkaisimien katkaisinten |
partitiivi | katkaisinta | katkaisimia |
akkusatiivi | katkaisin; katkaisimen |
katkaisimet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | katkaisimessa | katkaisimissa |
elatiivi | katkaisimesta | katkaisimista |
illatiivi | katkaisimeen | katkaisimiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | katkaisimella | katkaisimilla |
ablatiivi | katkaisimelta | katkaisimilta |
allatiivi | katkaisimelle | katkaisimille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | katkaisimena (katkaisinna) |
katkaisimina |
translatiivi | katkaisimeksi | katkaisimiksi |
abessiivi | katkaisimetta | katkaisimitta |
instruktiivi | – | katkaisimin |
komitatiivi | – | katkaisimine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | katkaisime- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
katkaisin- |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]- katkaisija (arkikieltä)
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- katkaisin Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
[muokkaa]katkaisin
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä katkaista