Siirry sisältöön

karttaa

Wikisanakirjasta

Suomi

Substantiivi

karttaa

(taivutusmuoto) yksikön partiivi sanasta kartta

Verbi

karttaa (53-C) (taivutus[luo]) tai (56-C)

kiertää, kaihtaa, välttää näkemästä tai tekemästä jotakin

Ääntäminen

IPA: /ˈkɑrt̪ːɑːˣ/
tavutus: kart‧taa

Etymologia

Mahdollisesti johdos sanasta kaari.^[1]

Käännökset

1. kiertää, kaihtaa, välttää näkemästä tai tekemästä jotakin

englanti: avoid, shun
espanja: evitar

ruotsi: undvika
saksa: meiden, vermeiden

Liittyvät sanat

Johdokset

substantiivit: karttaminen
verbit: kartella

Aiheesta muualla

karttaa Kielitoimiston sanakirjassa
Artikkeli 258 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

↑ Kaisa Häkkinen. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY, 2004

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=karttaa&oldid=4702572”