Siirry sisältöön

holtittomuus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

holtittomuus (40)

  1. se, että on holtiton

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈholt̪it̪ˌt̪omuːs/
  • tavutus: hol‧tit‧to‧muus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi holtittomuus holtittomuudet
genetiivi holtittomuuden holtittomuuksien
partitiivi holtittomuutta holtittomuuksia
akkusatiivi holtittomuus;
holtittomuuden
holtittomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi holtittomuudessa holtittomuuksissa
elatiivi holtittomuudesta holtittomuuksista
illatiivi holtittomuuteen holtittomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi holtittomuudella holtittomuuksilla
ablatiivi holtittomuudelta holtittomuuksilta
allatiivi holtittomuudelle holtittomuuksille
muut sijamuodot
essiivi holtittomuutena holtittomuuksina
translatiivi holtittomuudeksi holtittomuuksiksi
abessiivi holtittomuudetta holtittomuuksitta
instruktiivi holtittomuuksin
komitatiivi holtittomuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo holtittomuude-
vahva vartalo holtittomuute-
konsonantti-
vartalo
holtittomuut-

Etymologia

[muokkaa]

sanan holtiton vartalosta holtittom- ja suffiksista -uus

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]