haalaaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]haalaaminen (38)
- teonnimi verbistä haalata
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | haalaaminen | haalaamiset |
| genetiivi | haalaamisen | haalaamisten haalaamisien |
| partitiivi | haalaamista | haalaamisia |
| akkusatiivi | haalaaminen; haalaamisen |
haalaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | haalaamisessa | haalaamisissa |
| elatiivi | haalaamisesta | haalaamisista |
| illatiivi | haalaamiseen | haalaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | haalaamisella | haalaamisilla |
| ablatiivi | haalaamiselta | haalaamisilta |
| allatiivi | haalaamiselle | haalaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | haalaamisena (haalaamisna) |
haalaamisina |
| translatiivi | haalaamiseksi | haalaamisiksi |
| abessiivi | haalaamisetta | haalaamisitta |
| instruktiivi | – | haalaamisin |
| komitatiivi | – | haalaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | haalaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
haalaamis- | |