ensi

Katso myös: Ensi

ensi (taipumaton)

1. seuraava, tuleva

   Ensi vuonna matkustamme Alankomaihin.

   Tällä kertaa oli hankaluuksia, mutta ensi kerralla onnistut varmasti.

   Ensi tapaamisemme menee varmaan vanhoja muistellessa.

2. ensimmäinen

   Vieläkö muistat ensi tapaamisemme vuosien takaa?

   Ensi kertaa Pariisissa käydessäni olin aivan pyörällä päästäni.

• IPA: /ˈensi/
• tavutus: en‧si

• vanhemman, epätodennäköisen selityksen mukaan esi-sanan johdos. Uudemman selityksen mukaan johdos, jonka osia ovat pronominivartalo e- + järjestysluvun tunnus (kolmante-).^[1]

Sanan leksikaalistuneita taivututusmuotoja: ennen, ensin, ennempi sekä mahdollisesti enne.

• eri, kelpo, koko
• viime, tänä
• uusi, vastainen

• adjektiivit: ensimmäinen, entinen
• adverbit: ensiksi
• substantiivit: ennakko, enne, ennus, ensiö

ensiapu, ensiarvoinen, ensiasunto, ensiesiintyminen, ensiesiintymä, ensiesittää, ensiesitys, ensihoitaja, ensihoito, ensi-ilta, ensi-isku, ensikerran, ensikertainen, ensikertalainen, ensikonsertti, ensikoti, ensi kädessä, ensikäyttö, ensilumi, ensiluokkainen, ensiluokkalainen, ensioire, ensipainos, ensipäivänkuori, ensipäivänleima, ensirakastaja, ensirakkaus, ensisijainen, ensi sijassa, ensisuoja, ensisynnyttäjä, ensitanssija, ensitanssijatar, ensivaikutelma, ensivierailu, ensiviulu

• ensi Kielitoimiston sanakirjassa

ensi

1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä entää

• Artikkelit 22, 269 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa