dia

Katso myös: día

dia (9)^[1]

1. diakuva

• IPA: /ˈdiɑ/
• tavutus: di‧a

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	dia	diat
genetiivi	dian	diojen (diain)
partitiivi	diaa	dioja
akkusatiivi	dia; dian	diat
sisäpaikallissijat
inessiivi	diassa	dioissa
elatiivi	diasta	dioista
illatiivi	diaan	dioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	dialla	dioilla
ablatiivi	dialta	dioilta
allatiivi	dialle	dioille
muut sijamuodot
essiivi	diana	dioina
translatiivi	diaksi	dioiksi
abessiivi	diatta	dioitta
instruktiivi	–	dioin
komitatiivi	–	dioine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	dia-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

lyhentymä suomen kielen sanasta diapositiivi

diaheitin, diakehys, diakuva, diapositiivi, diaprojektori, diasarja

• dia Kielitoimiston sanakirjassa

dia

1. kala

dia

1. (persoonapronomini) hän
2. (persoonapronomini) se

dia

1. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä dare
2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä dare
3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä dare

dia

1. päivä

   Bon dia. – Hyvää päivää.

dia m. (monikko dias)

1. päivä

dia  !

1. huuto jolla saadaan hevonen kääntymään vasemmalle

• hue
• à hue et à dia