Siirry sisältöön

aterin

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

aterin (33) (monikko aterimet)

  1. (yleensä monikossa) haarukka, veitsi tai lusikka, jolla ateria nautitaan
    Kattauksessa uloimpina olevaa aterimia käytetään ensin.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈɑt̪erin/
  • tavutus: a‧te‧rin

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aterin aterimet
genetiivi aterimen aterimien
aterinten
partitiivi aterinta aterimia
akkusatiivi aterin;
aterimen
aterimet
sisäpaikallissijat
inessiivi aterimessa aterimissa
elatiivi aterimesta aterimista
illatiivi aterimeen aterimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi aterimella aterimilla
ablatiivi aterimelta aterimilta
allatiivi aterimelle aterimille
muut sijamuodot
essiivi aterimena
(aterinna)
aterimina
translatiivi aterimeksi aterimiksi
abessiivi aterimetta aterimitta
instruktiivi aterimin
komitatiivi aterimine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo aterime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
aterin-

Etymologia

[muokkaa]
  • poikkeuksellinen, ilmeisesti ateria-sanasta -in-johtimella muodostettu, johdos; esiintyi ensikerran erään tuotemerkin yhteydessä.[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymi
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kolehmainen, Taru: Eläköityä ja muita ongelmasanoja. Kielikello, 2012, nro 4. Kotimaisten kielten keskus. Artikkelin verkkoversio Viitattu 9.7.2016.