D-duuri
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]D-duuri (5)
- (musiikki) duurisävellaji, jossa kaksi juurisäveltä on ylennetty, vastaava molli h-molli, sävelet toonikasta subtoonikaan: d, e, fis, g, a, h, cis
- (musiikki) sointu, joka koostuu sävelistä d, fis, a
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | D-duuri | D-duurit |
genetiivi | D-duurin | D-duurien (D-duurein) |
partitiivi | D-duuria | D-duureja |
akkusatiivi | D-duuri; D-duurin |
D-duurit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | D-duurissa | D-duureissa |
elatiivi | D-duurista | D-duureista |
illatiivi | D-duuriin | D-duureihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | D-duurilla | D-duureilla |
ablatiivi | D-duurilta | D-duureilta |
allatiivi | D-duurille | D-duureille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | D-duurina | D-duureina |
translatiivi | D-duuriksi | D-duureiksi |
abessiivi | D-duuritta | D-duureitta |
instruktiivi | – | D-duurein |
komitatiivi | – | D-duureine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | D-duuri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |