Romania

Yleistiedot

Pääkaupunki	Bukarest
Valtiomuoto	Semipresidentialismi
Valuutta	Romanian leu
Pinta-ala	238 397 km2
Väkiluku	19 053 815 (2022)
Kieli	romania
Sähkö	230 V (50 Hz), europistotulppa, suko
Suuntanumero	+40
Hätänumero	112
Verkkotunnus	.ro
Aikavyöhyke	UTC+2 (normaaliaika)
Liikenne	oikeanpuoleinen
WWW-sivut	http://www.guv.ro/

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa wikidataa

Romania (Republica Romaniei, România) on maa Itä-Euroopassa. Sen rajanaapureita ovat Ukraina, Moldova, Unkari, Serbia ja Bulgaria.

Romania jaetaan perinteisesti kolmeen alueeseen: Valakia (Valahia, tunnetaan myös Ţara Românească, romanialainen maa, -nimellä), Transilvania sekä Moldavia. Alunperin kukin alue muodosti oman itsenäisen ruhtinaskuntansa. Mihai Rohkea (Mihai Viteazul) yhdisti ensimmäistä kertaa ottomaanien hallintaan joutuneet romanialaisten asuttamat alueet 1500-luvun lopulla.

Romanian kuningaskunta syntyi vuonna 1859, kun Alexander Ioan Cuza yhdisti Moldavian sekä Valakian alueet. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Romaniaan liitettiin vielä Itävalta-Unkarin hallussa ollut Transilvania, mikä yhdisti virallisesti romanialaiset.

• Braşov (312 000)
• Bukarest pääkaupunki (1 900 000)
• Bușteni, vuoristokaupunki
• Cluj-Napoca (318 000)
• Constanţa (311 000)
• Craiova (303 000)
• Galaţi (299 000)
• Iasi (321 000)
• Ploieşti (254 000)
• Sibiu (141 000)
• Sinaia (15 000)
• Timişoara (328 000)

• Mamaia

Matkattaessa omatoimisesti Romaniassa kannattaa varata asioiden hoitamiseen hieman enemmän aikaa ja turhan tiukkaa aikataulua ei kannata itselleen järjestää. Usein asiat hoituvat hyvin, mutta ei välttämättä sillä tavalla kuin on etukäteen suunnitellut. Sen vuoksi on parempi jättää itselleen hieman pelivaraa.

Tiestön kunto vaihtelee Romaniassa huomattavasti. Ne tiet, joita tavanomaisesti tarvitset, ovat hyviä tai erittäin hyviä. Pohjoisessa laatu on heikompi, mutta matka sujuu. Tonavan suistoalueella joudut ylittämään joen autolautalla. Muista sadeajan mahdolliset suurtulvat.

Liikennekulttuuri on ranskalaistyyppistä. Minkäänlaista vaaran tunnetta ei ole. Pohjoisen karjatalousalueilla kylien keskustoissa kävelee lehmiä, jotka tietävät etuoikeutensa. Omalla autolla matkustamista kannattaa harkita toisenkin kerran ja lähteä ihan rauhassa. Tulli rajalla toivotti kädestä pitäen suomalaiset tervetulleeksi.

Auton vuokraaminen maksaa noin 25 eurosta ylöspäin per päivä, joten se ei ole kovinkaan edullista. Polttoaine on kuitenkin edelleen tuntuvasti halvempaa kuin Suomessa ja ainakin perheellisille matkailijoille auton vuokraus on houkutteleva vaihtoehto.

Virallisia ja epävirallisia takseja riittää ja taksilla matkustaminen on vaikkapa suomeen verrattuna hyvin edullista. Nykyään virallisissa takseissa on oltava esillä hinnasto, josta matkan hinta-arvion voi helposti tehdä. Usein hinnasta kannattaa kuitenkin ennen matkaa sopia kuljettajan kanssa, jotta ikäviltä yllätyksiltä vältytään.

Auton vuokraaminen voi tarjota erinomaisen mahdollisuuden tutustua paikalliseen kulttuuriin ja nähtävyyksiin. Päätiestöä on uusittu voimakkaasti viime vuosina ja lukemattomat bed-and-breakfast -tyyppiset edulliset ja usein yllättävän laadukkaatkin majoitusvaihtoehdot tarjoavat kohtuuhintaan edullista majoitusta ja muonitusta.

Automatkailukohteita:

• Trans-Fagarasan -reitti yli Karpaattien. Kannattaa varata aikaa. Aivan uskomaton, kokemisen arvoinen.
• Siebenbürgen -kaupungit. Transilvaniassa Saksalaisten maahanmuuttajien perustamat seitsemän linnoitettua kaupunkia. Näitä ovat mm. Medias, Sebes, Sibiu, Miercurcea Sibiului, Cluj-Napoca, Sighisoara ja Orastie. Myöhemmin mukaan on liitetty Bistrita ja Brasov (yhteensä siis yhdeksän kaupunkia).
• Bran ja Dumbovita

Toisin kuin slaavilaisissa naapurimaissa, Romaniassa puhutaan romanian kieltä, joka kuuluu romaanisiin kieliin. Romania on nykyisin puhutuista kielistä lähinnä latinaa ja sen sukulaiskieliä ovat mm. italia sekä ranska. Romanian kieli on saanut vaikutteita myös idästä kuten Turkista ja Bulgariasta lähinnä ottomaanivaltakunnan ajalta.

Luoteis-Romaniassa puhutaan myös jonkin verran unkaria, ja koillisessa Moldovan läheisyydessä puhutaan myös omaa murretta.

Nuori väestö puhuu jonkin verran englantia etenkin suuremmissa kaupungeissa. Vanhempi väestö osaa paremmin ranskaa. Etenkin maaseudulla vieraiden kielten osaaminen on kuitenkin heikkoa ja toimeen tulee vain romanialla.

Matkavaluuttana käyvät eurot, joita voi vaihtaa paikan päällä Romanian Leuiksi (monikko lei). Käteistä kannattaa vaihtaa sellaisessa rahanvaihtopisteessä, joka ei ota välityspalkkiota.

Huomaa, että huolimatta vuoden 2005 valuuttauudistuksessa, etenkin puhekielessä on vielä melko yleistä ilmoittaa hinnat vanhoissa leissä (1 uusi leu = 10,000 vanhaa leitä). Lisäksi vanhat summat ilmoitetaan usein vain tuhansissa eli sen sijaan että sanottaisiin 10,000 vanhaa leitä, sanotaankin vain 10. Suurissa luvuissa on tästä huolimatta yleensä selvää, mistä rahamäärästä puhutaan, mutta pienten summien kohdalla aiheuttuu väärinkäsityksiä, koska ei välttämättä ole selvää, maksaako jokin 10 uutta leitä vai 10 (tuhatta) vanhaa (eli yhden uuden).

Romaniassa on tavanomaista maksaa noin 10% tippi ravintoloissa.

Hintataso on Romaniassa ehkä Bukarestia lukuun ottamatta edullisempi kuin Suomessa. Budjettimatkailija löytää useasta ravintolasta kasviskeiton parilla eurolla. Päivällinen neljälle hengelle juomineen maksaa keskimäärin noin 20-30 euroa, mutta hinta luonnollisesti riippuu paikasta. Maaseudulla hinnat ovat huomattavasti edullisempia, mutta toisaalta ainakin Bukarestin ns. pintapaikoissa ylärajaa ei varmastikaan tule vastaan.

Yleisesti ottaen ravintoloissa kannattaa antaa juomarahaa. Ainakin jos aikoo palata samaan ravintolaan uudestaan.

Ruokaa kannattaa ostaa myös toreilta, joilla paikalliset tuottajat myyvät tuotteitaan. Jokaisella alueella on omia erikoisuuksiaan, mutta kannattaa maistaa ainakin paikallisia juustoja, makkaroita ja esim. ilmakuivattuja kinkkuja, jotka saattavat olla hyvinkin edullisia. Myös vihannekset ja hedelmät ovat edullisia ja hyviä.

Romanialaisia tutustumisen arvoisia ruokia ovat mm.

• Mamaliga (tai Mamaliguţa eli pieni mamaliga), polentaa muistuttava kakkumainen avotulella paistettu maissipuuro, tarjoillaan yleensä juuston, munakkaan ja sipulin kera
• Sarmale, joko hapatettuun kaaliin tai viininlehtiin tehty kaalikääryleen tyyppinen ruoka, tarjoillaan usein smetanan kera
• Mici (tai Mititei), grillatut lampaan- ja/tai naudanjauhelihasta tehdyt vartaat tai pallerot, jotka yleensä nautitaan oluen, sinapin ja vaalean leivän kera; romanialainen hampurilainen
• Ciorba de burta, viinietikalla ja tomaatilla maustettu naudan vatsalaukusta tehty keitto, joka tarjoilaan smetanan ja vihreän chilipaprikan kanssa
• Tochitura, lajitelma erilaisia lihoja ja makkaraa kastikkeessa. Tarjoillaan yleensä mamaligan kanssa
• Shawarma (tai şaorma), yleensä kanasta tehty romanialainen vastinen pita-kebabille
• Frigarui, erilaisista lihoista koottu varras
• Rasol, padassa keitettyjä juureksia ja lihaa. Tarjoillaan mamaligan ja valkosipulin kanssa
• Creier pane, paneroituja naudan aivoja
• Ficăţei prajiţi, paistettua kanan maksaa

Kaduilla sijaitsevista kojuista voi ostaa muutamalla leillä herkullisia suolaisia tai makeita leivonnaisia. Kokeilemisen arvoisia ovat esimerkiksi:

• Covrigi, rinkeli (tuore tai kuivattu), jonka pinnassa on suolaa (sare) tai erilaisia siemeniä kuten seesam (susan) tai unikko (mac)
• Gogoşi, munkki. Täyte voi olla suolainen (esim. juusto) tai makea (esim. suklaa)
• Papanaşi, munkkitaikinaa muistuttavasta taikinasta leivottu leivonnainen, joka tarjoillaan joko valmiiksi smetanalla kostutettuina tai smetanan sekä sokerin kera
• Sarailie, baklavan tapainen leivonnainen

Suurista kaupungeista löytyy myös kansainvälisiä pikaruokaketjuja (esim. McDonald's, Kentucky Fried Chicken). Ne ovat kuitenkin usein kalliimpia kuin tavalliset ravintolat. Lisäksi etenkin Mustan meren rannoilla turkkilaiset ravintolat ovat yleisiä.

Yleisesti hintataso on romaniassa huomattavasti edullisempi kuin Suomessa. Alkoholi on usein halvempaa kuin alkoholiton juoma, ainakin jos kyse on oluesta. Marketissa pullo paikallista viiniä maksaa n. euron, olut merkistä riippuen n. 20 sentistä ylöspäin.

Romanialainen olutkulttuuri ulottuu satojen vuosien päähän. Esimerkiksi Timişoreana-olutta on pantu vuodesta 1717 saakka. Myös Ursus-olutmerkin historia ulottuu aina vuoteen 1878 asti.

Romania kuuluu maailman suurimpien viinintuottajamaiden joukkoon. Viiniä viljellään paitsi myytäväksi, myös perhepiirissä nautittavaksi. Etenkin maaseudulla pienet viiniviljelmät ovat todella yleisiä. Tärkeimmät viininviljelyalueet ovat Tarnave, Dealu Mare, Murfatlar ja Cotnari.

Väkevistä alkoholeista tunnetuin on jopa 60-prosenttinen palinca (horinca Pohjois-Romaniassa), joka tislataan yleensä luumuista. Parasta palincaa tuotetaan Transilvanian alueella, ja paikalliset hankkivatkin itse palincansa usein muovipullossa tutun kummin kaiman kaverin postimiehen kautta Transilvaniasta. Transilvaniassa aamiainen saattaa koostua ryypystä palincaa ja palasta suolattua läskiä. Toinen laajalle levinnyt juoma on noin 40-50-prosenttinen ţuica, jota valmistetaan tarinoiden mukaan mistä tahansa, vanhoista talvitakeista lähtien. Todellisuudessa ţuicaa tehdään lähinnä luumuista, aprikooseista sekä viinirypäleistä.

Majoitusvaihtoehtoja löytyy aina viiden tähden hotelleista kotimajoitukseen. Budjettimatkaajan kannattaa varata majoitus ilman matkatoimiston välikäsiä. Jo 20 eurolla saatat saada hotelliyön mukiinmenevässä 2 hengen huoneessa omalla kylpyhuoneella. Neljän hengen lennot majoituksineen ja buffee-aamiaisineen 3-tähden hotellissa voi saada alle 800 euron hintaan per viikko.

Etenkin suurissa kaupungeissa ja suosituissa turistikohteissa on helppoa saada kotimajoitus. Yleensä majoituksen tarjoajat lähestyvät kaikkia turistilta näyttäviä henkilöitä jo rautatieasemalla tarjoten majoitusta (cazare). Tällaiset epäviralliset majoituspaikat kannattaa ehdottomasti käydä tarkastamassa ennen kuin maksaa mitään, sillä turistien huijausyritykset yleistyvät etenkin lomasesonkina.

Romanian vanhin ja tärkein yliopisto on vuonna 1694 perustettu Bukarestin yliopisto (Universitatea din Bucureşti). Yliopiston nimellä se on toiminut vuodesta 1864 lähtien. Yliopistossa on tarjolla yli 100 masters-tasoista tutkinto-ohjelmaa. Bukarestin yliopisto on myös maan tärkein tieteellisen tutkimuksen keskus. Pääosa tutkinto-ohjelmista on romaniankielisiä, mutta myös englanninkielisiä ohjelmia on tarjolla.

Romanialaisten keskipalkka on noin 380 euroa kuussa. Suomalaisyrityksillä on jonkin verran toimintaa Romaniassa lähinnä yhteistyöyritysten kautta. Tällaisia yrityksiä ovat mm. Metso Minerals, Suunnittelutoimisto Puro, Outokumpu, Leiras sekä Kone. Omaa tuotantoa Romaniassa on vain Ruukilla, Elcoteqillä sekä vuodesta 2008 lähtien Nokialla.

Romanialaiseen terveydenhuoltoon on kenties parasta olla tutustumatta. Jos joudut turvautumaan paikalliseen terveydenhuoltoon, niin varaa riittävästi rahaa lahjusten maksua varten (ambulanssille, lääkärille, jne.).

Älä juo vesijohtovettä, sillä sen laatu voi vaihdella hyvinkin paljon. Matkailijan kannattaa juoda vain pullotettua vettä.

Apteekeista saa lähes kaikkia matkailijan tarvitsemia lääkkeitä suhteellisen edullisesti.

Yleisesti ottaen romanialaiset ovat ystävällisiä ja avoimia ihmisiä. Romanialaisessa yhteiskunnassa perheen ja ystäväpiirin merkitys on hyvin suuri. Perheet ja ystävät pitävät huolen toisistaan. Vieraat ovat kuitenkin aina tervetulleita ja vaikkei yhteistä kieltä löytyisikään, romanialaiset pyrkivät aina saamaan vieraansa tuntemaan itsensä tervetulleiksi.

Yleensä asiat hoidetaan suhteilla, ja jos suhteita ei voida käyttää, maksetaan lahjuksia. Lahjonta onkin eräs romanialaisen yhteiskunnan suurimmista ongelmista ja se on pesiytynyt syvälle yhteiskunnan rakenteisiin. Usein myös asiointi viranomaisten kanssa vaatii hieman "voiteluainetta", tai ainakin se nopeuttaa palvelua. Viime vuosina lahjonnan ja korruption torjumiseen on kuitenkin alettu kiinnittämään entistä enemmän huomiota eikä sitä kannata kokeilla ainakaan ensimmäisenä keinona, eikä ainakaan suoraan ehdottaa tätä.

Vältä puhetta kommunistidiktaattori Nicolae Ceaușescusta sekä Romanian vallankumouksesta.