Yhdysvaltalainen nationalismi
| Osa artikkelisarjaa |
| Nationalismi |
|---|
 |
Yhdysvaltalainen nationalismi eli amerikkalainen nationalismi on tyyppiesimerkki kansalaisnationalismista, jossa tärkeässä asemassa ovat itsenäisyysjulistus, perustuslaki ja perustajaisät, jotka ne ovat luoneet. Tämän lisäksi amerikkalaisessa nationalismissa on ensimmäisten siirtokuntien asukkailta periytyvä uskonnollinen vire. Vaikka Yhdysvalloissa ei perustuslain mukaan voi olla valtiokirkkoa liittovaltion tasolla, Yhdysvaltoja pidetään usein kristillisenä kansakuntana.[1]
Muodot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amerikkalaisesta nationalismista löytyy useita ulottuvuuksia. Puritaanien ja pyhiinvaeltajaisien uskonnolisuus ja raamatulliset tulkinnat ovat antaneet sille alkumuodon ja symbolisia sisältöjä. Rinnalla on kulkenut anglosaksinen etninen nationalismi sekä yksilön- ja uskonnonvapautta painottanut liberalistinen linja.[1]
Raamatulliset arkkityypit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvaltain historiaa on tulkittu erilaisten raamatullisten arkkityyppien valossa. Ensimmäisen presidentin George Washingtonin ajateltiin johdattaneen kansan itsenäisyyteen kuin Mooses. Orjuuden lakkauttanutta ja salamurhattua Abraham Lincolnia taas pidettiin messiaanisena hahmona.[1]
Amerikkalainen erityisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Amerikkalaisesta nationalismista voidaan hahmottaa erityyppisiä käsityksiä amerikkalaisten erityisyydestä. 1800-luvulla anglosaksisen kulttuurin ajateltiin selittävän amerikkalaisten ylivertaisuutta. Yhdysvaltojen laajenemista länteen perusteltiin kutsumuskohtalon ajatuksella, jonka mukaan amerikkalaiset käsitettiin ”uutena Israelina” ja edistyksen levittäjinä.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pesonen, Heikki & Sakaranaho, Tuula: Uskontotieteen ilmiöitä ja näkökulmia. (Jere Kyyrö: Nationalismi) Tallinna: Gaudeamus, 2020. ISBN 978-952-345-063-9