Verkkokauppa

Verkkokauppa on Internetin välityksellä toimiva kauppa. Myös nimityksiä nettikauppa, sähköinen kauppa, elektroninen kauppa ja online-kauppa käytetään yleisesti.

Sähköisen kaupan palvelukeskuksen ja Suomen Elektronisen Kaupankäynnin yhdistys ry:n (ECF) yleisesti käytettyjen määritelmien mukaan "sähköinen kaupankäynti on ICT:n (tieto- ja viestintäteknologian) välityksellä tapahtuvaa tavaroiden ja palvelujen tarjontaa, kysyntää tai myyntiä tai muuta kaupallista asiointia". Verkkoliiketoiminta viittaa tietoverkkojen välityksellä käytävään liiketoimintaan, ja usein sillä tarkoitetaan internetin välityksellä käytävää kauppaa.

Verkkokaupan on arvioitu muuttavan kuluttajien suhtautumista tavaraan: kaiken ei välttämättä tarvitse olla uutta ja itse ostettua, vaan tavaroita voi myös vuokrata tai ostaa käytettynä, koska verkko mahdollistaa niin sanotun vertaiskaupan eli tavaroiden myymisen ja vuokraamisen suoraan kuluttajalta toiselle.^[1]

Verkkokaupat toimivat periaatteessa samalla tavalla kuin postimyyntiyritykset, ja niitä koskevat samantyyppiset säännökset. Mutta vaikka verkkokaupat yleensä rinnastetaan postimyyntiin, eivät kaikki postimyyntiin tarkoitetut lait ja säädökset päde siihen. Esimerkiksi sähköisesti käytettävät sovellukset (lukuaika maksulliseen sanomalehteen, WWW-sivutilapalvelut jne.) myydään ilman palautusoikeutta. Myös oikeita tuotteita on mahdollista myydä ilman palautusoikeutta, mutta tästä täytyy myyjän mainita selvästi sivuillaan.

Ostaminen verkkokaupoista käy tavallisesti siten, että asiakas tutustuu verkkokaupan tuotevalikoimaan verkkokaupan www-sivuilla ja kerää haluamansa tuotteet "ostoskoriin" eli elektroniselle tilauslistalle, joka laskee tuotteiden hinnat ja usein myös toimituskustannukset yhteen. Kun asiakas on kerännyt ostoskoriin kaikki tuotteet, hän voi tehdä tilauksen. Tilaaminen edellyttää yleensä jonkinlaista rekisteröitymistä palveluun. Yleisimpiä maksutapoja verkkokaupoissa ovat luottokortit, pankkien tarjoamat nettimaksut, postiennakko ja Matkahuollon bussiennakko.

Internetiin on myös syntynyt monia globaaleja kauppapaikkoja, kuten Amazon, eBay ja Alibaba monine tytäryhtiöineen. Nämä ja monet muut kilpailevat hyvin laajalla tuotevalikoimalla. Suomessa merkittäviä verkkokauppoja ovat kuluttajatuotteiden puolella Hobby Hall ja Verkkokauppa.com ^[2]. Toisaalta myös pienet erikoisalueet, jotka tuskin muuten edes voisivat tarjota tuotteitaan, ovat voineet löytää asiakkaita Internetin välityksellä. Tällaisesta käy esimerkiksi vaikkapa harvinaisten itämaisten taistelulajien välineiden kauppa tai lääketieteen valmennusmateriaaleja myyvä yritys.

Verkkokauppojen välillä vallitsee kova kilpailu, sillä alalla toimii todella monia yrityksiä. Useat niistä toimivat periaatteessa maailmanlaajuisesti ja hintataso määräytyy suurten myyntimäärien perusteella. Verkkokaupan pystyttäminen on todella helppoa, ja saatavilla on monia avoimeen lähdekoodiin perustuvia kauppapaikkaratkaisuja. Verkkokaupan perustamisen helppous on tuonut alalle myös huijaussivustoja. Tästä syystä asiakkaan ei kannata tilata sivustolta, joka tuntuu epäilyttävältä. Verkkoon onkin ilmestynyt sivustoja, joissa verkkokauppoja arvioidaan ja vertaillaan. Verkkokaupan taustalla toimivan yrityksen hyvämaineisuus ja pitkät perinteet takaavat pääsääntöisesti toiminnan luotettavuuden. Luottokortilla maksettaessa tulee huomioida ettei kortin tietoja pidä syöttää salaamattomilla sivuilla oleviin lomakkeisiin. Salatun sivun tunnistaa sen osoitteen https: alusta. Näin ulkopuolisen on hankalampi päästä käsiksi luottokortin tietoihin.

Verkossa on myös yritysten välistä kauppaa (tai B2B-verkkokauppa, b-to-b-verkkokauppa, engl. business-to-business e-commerce).

Suomalaiset B2B-kaupat harjoittavat verkkokauppaa ennen kaikkea tilausprosessin tehostamisen ja lisämyynnin vuoksi. Kuluttajien lisäksi myös yritysasiakkaat odottavat palvelua verkkokaupan muodossa. ^[3]

Yritysten välisessä verkkokaupassa voi olla kyse esimerkiksi tilausjärjestelmästä, jonka avulla tuotteiden jälleenmyyjät voivat tilata tuotteita myyntiin suoraan toimittajalta. Yritysten välinen verkkokauppa ei kuitenkaan rajoitu vain tukkukauppaan, vaan kattaa myös hyvin samanlaisia tuotteita kuin kuluttajakauppa. Yrityksetkin voivat ostaa kuluttajakaupoista. 

Internet-kuluttajakaupan arvo Suomessa oli vuonna 2007 noin 3,85 miljardia euroa, ja sen välillisten vaikutusten on arvioitu nousevan jopa yli 16 miljardiin euroon. Yritysten välillä sähköistä kauppaa on harjoitettu jo vuosikymmenien ajan, ja sen volyymi on Suomessa noin 50 miljardin euron luokkaa^[4].

Liikevaihdoltaan suurin verkkokaupan kategoria on matkailu.^[5]

Vuonna 2017 verkkokaupan liikevaihto oli 10,4 miljardia euroa. Paytrailin vuonna 2018 teettämän kyselyn pohjalta vuoden 2018 verkkokaupan liikevaihto voi olla 12,2 miljardia euroa.^[5] Kyselyn mukaan miehet olivat innokkaampia verkkokaupan kuluttajia kuin naiset. Miesasiakkaat käyttivät verkkokauppaostoksiinsa kuukausittain keskimäärin 300 euroa ja naisasiakkaat 240 euroa.^[6]

Verkkokaupan asiakkaat ovat oppineet siihen, että heidään ostokäyttäytymistään seurataan. 42 prosenttia suomalaisista verkkokauppojen asiakkaista haluaa henkilökohtaista palvelua ja entistä enemmän heille räätälöityjä palveluja. Kesällä 2011 Descomin teettämän Verkkokauppa ja sosiaalinen media -kyselyn mukaan 61 prosenttia kuluttajista odotti, että verkkokauppa tunnistaa kirjautumisen jälkeen maksu- ja toimitustiedot. ^[7]

Verkkokauppa on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana voimakkaasti. Vilkas Group Oy:n ylläpitämän verkkokauppaindeksin mukaan vuosina 2007-2017 verkkokauppa on kasvanut keskimäärin 39 prosenttia. Jossakin vaiheessa verkkokaupan liikevaihto ohittaa perinteisen kaupan arvon. Vilkas Groupin mukaan tämä saattaa tapahtua jo vuonna 2020.^[8]

Verkkokaupoista voi tilata tuotteita Suomeen mistä tahansa muusta maailman maasta. Ostajan vastuulla on kuitenkin huomioida Suomen lainsäädäntö, joka koskee tuontia kyseisestä maasta. Ostajan vastuulla on suorittaa asianmukaiset tullimaksut ja arvonlisäverot Suomeen. Jos paketti saapuu ostajalle, eikä siitä ole maksettu tullia ja arvonlisäveroa, täytyy ostajan itse tehdä paketin saapumisesta ilmoitus Tullin kirjaamoon.

Euroopan unionin muista maista tilatessa ei enää yleensä tarvitse maksaa tullia eikä arvonlisäveroa. Espanjalla, Italialla, Kreikalla, Kyproksella, Ranskalla, Saksalla ja Britannialla on kuitenkin vielä valtion alueella erioikeusalueita, jotka muodostavat poikkeuksia, sillä ne eivät kuulu EU:n tullialueeseen tai veroalueeseen. Suomellakin on Ahvenanmaa, joka ei kuulu EU:n veroalueeseen.^[9]

Euroopan unionin ulkopuolelta tilatessa on yleensä aina maksettava sekä tulli että arvonlisävero. Tulli vaihtelee sen mukaan mistä maasta on tilattu ja mikä tuote on kyseessä. Arvonlisävero on aina Suomen arvonlisävero eli esimerkiksi vuonna 2014 se oli kirjoista 10%, elintarvikkeista 14% ja lähes kaikesta muusta 24%.^[10]

Verkkokauppaa edistävät Suomessa vuonna 1996 toimintansa aloittanut Suomen Elektronisen Kaupankäynnin yhdistys ry (engl. Electronic Commerce Association of Finland, ECF) ja vuonna 2000 perustettu Sähköisen kaupan palvelukeskus (engl. eCommerce Service Center of Finland). Vuonna 2008 ECF ry:n internet-palvelut yhdistettiin osaksi täysin uudistettua Sähköisen kaupan palvelukeskusta. Samalla uuden palvelun nimeksi tuli E-Commerce Finland.

Vuonna 2018 kauppakeskusten ammattilaisista 86 prosenttia arvioi, että verkkokaupan kasvu vaikuttaa negatiivisesti kauppakeskuksiin.^[11]

Pakettiautomaatteja tarjoavat Suomessa Posti Group^[12] ja Matkahuolto^[13]. Pakettiautomaatti voidaan asentaa myös taloyhtiöön. Uudisrakennuksissa pakettiautomaatin sijoitteluun voidaan kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa.^[14]

Starship Technologies on aloittanut kotiinkuljetukset roboteilla Milton Keynesissä, Isossa-Britanniassa loppuvuodesta 2018.^[15] Alkuvuodesta 2019 Amazon on aloittanut Scout-kotiinkuljetusrobotin kokeilut.^[16] Fedexin kotiinkuljetusrobotti osaa kiivetä portaita. Sitä kehittää DEKA, jonka omistaa Segwayn kehittänyt Dean Kamen.^[17] Autonvalmistaja Ford on kehittänyt Agility Roboticsin kanssa Digit-kotiinkuljetusrobottia^[18].

• Kuluttajansuojalaki
• Ostosten palautusoikeus EU-alueella
• Hintaseuranta
• Nettiapteekki
• Verkkokauppaindeksi

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Verkkokauppa.

• Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Verkkokauppa, posti- ja puhelinmyynti (etämyynti)
• Suomen Elektronisen Kaupankäynnin yhdistys ry (engl. Electronic Commerce Association of Finland, ECF)
• Tieke: Ostoksilla verkkokaupassa -kansalaisen opas onnistuneisiin ostoksiin - Pdf-julkaisu (2,02 Mt, 44 s). Oppaasta: [1] (Arkistoitu – Internet Archive), linkkejä: [2] (Arkistoitu – Internet Archive)
• Väitös: Nettikauppa on muuttanut myyjän toimintaan kohdistuvia vaatimuksia (Arkistoitu – Internet Archive)
• Posti 2019: Verkkokauppatutkimus julki – ala kasvaa ja monipuolistuu, mutta kilpailu myös kiristyy