Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Yleistä
Väkiluku 277 568
Alue Vantaa, Kerava
Keskuspaikka Vantaa
Kunnat 2
Yhteistyöalue Etelä-Suomen yhteistyöalue
Hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö
Pelastuslaitos Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Aluevaltuusto
Aluevaltuuston koko 69
Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä
Puolueet ja valtuustopaikat
Kokoomus 19
SDP 17
Vihreät 9
Perussuomalaiset 8
Vasemmistoliitto 6
Keskusta 3
Liike Nyt 2
Kristillisdemokraatit 2
RKP 2
VKK 1

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue[1] (lyhenne VAKE[1]) (ruots. Vanda och Kervo välfärdsområde.)[2] on Uudenmaan maakunnassa sijaitseva, Keravan ja Vantaan kaupungit kattava hyvinvointialue. Hyvinvointialue perustettiin osana maakunta- ja soteuudistusta ja sen Uudenmaan maakuntaa koskevaa erillisratkaisua. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on kaksikielinen.[3] Syyyskuussa 2024 kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ilmoitti, että ministeriö ottaa Lapin, Keski-Suomen, Vantaan ja Keravan, Itä-Uusimaan, Kanta-Hämeen ja Satakunnan hyvinvointialueet tarkempaan ohjaukseen näiden taloudellisten haasteiden johdosta.[4]

Kartta Uudenmaan hyvinvointialueista. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue punaisella.

Hyvinvointialueeseen kuuluu kaksi kuntaa, joista kumpikin on kaupunki:[5]

Vuoden 2022 huhtikuussa hyvinvointialueella asui 277 568 asukasta.[6]

Lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle 1. tammikuuta 2023 alkaen.[7]

Sosiaalihuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveydenhuolto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaa ja Kerava kuuluvat HUS-yhtymään.[8] Alueella sijaitsee Peijaksen sairaala.

Laboratoriopalvelut tuottaa HUS Diagnostiikkakeskus.[9]

Pelastustoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelastustoiminnan osalta Vantaa ja Kerava kuuluvat Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialueeseen.[10]

Aluevaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022.[11] Aluevaltuustot aloittivat toimintansa maaliskuussa 2022.[12] Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittiin 69 valtuutettua.[13]

VaalivuosiVas.SDPVihr.Kesk.MuutRKPKDKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
202261793322198
617933198
6939,2
2247
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta
  1. a b Etusivu Vakehyva. Viitattu 2.12.2022.
  2. Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta 7 § Finlex. Viitattu 6.11.2021.
  3. Vantaan ja Keravan hyvintointialueen kaksikielisyys- ohjelma vakehyva.cloudnc.fi.
  4. Heiskanen, Pietu: Ministeri Ikonen: Valtio ottaa kuusi hyvinvointialuetta tarkempaan ohjaukseen Yle Uutiset. 24.9.2024. Viitattu 26.9.2024.
  5. Hyvinvointialueet Vaalit. Viitattu 19.8.2021.
  6. Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 4.6.2022.[vanhentunut linkki]
  7. Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Viitattu 19.8.2021.[vanhentunut linkki]
  8. HUS-yhtymän perustaminen sinetöitiin HUS. Viitattu 15.1.2023.
  9. HUS Diagnostiikkakeskus HUS. Viitattu 15.1.2023.
  10. Päivystys ja pelastustoimen palvelut Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Viitattu 15.1.2023.
  11. Aluevaalit Vaalit. Viitattu 19.8.2021.
  12. Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Viitattu 19.8.2021.[vanhentunut linkki]
  13. Aluevaalit Vaalit. Viitattu 6.10.2021.