Uuno Varjo

Uuno Johan Varjo, vuoteen 1934 Wahrman (7. maaliskuuta 1921 Lappee – 19. helmikuuta 1987) oli suomalainen maantieteilijä ja professori.^[1]

Varjon vanhemmat olivat asemamies Lennart Johan Varjo ja Helena Vesterinen ja puoliso vuodesta 1951 sairaanhoitaja Taimi Kontkanen, Varjo tuli ylioppilaaksi Turun suomalaisesta yhteiskoulusta 1942 ja valmistui Turun yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1953 ja lisensiaatiksi 1956. Filosofian tohtoriksi hän väitteli siellä 1959.^[1]

Varjo oli Turun kaupungin ylimääräinen kartoittaja 1951–1953, Turun yliopiston maantieteen assistentti 1953–1960, dosentti 1959–1961 ja vt. apulaisprofessori 1957–1958. Oulun yliopiston maantieteen vt. professori hän oli 1959–1961 ja sitten professori, maantieteen laitoksen esimies 1959–1985 ja johtaja vuodesta 1985 sekä filosofisen tiedekunnan dekaani 1969–1972 ja luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani 1972–1975.^[1]

Varjolla oli myös useita oman alansa ja muita kotimaisia ja kansainvälisiä asiantuntija- ja luottamustehtäviä. Hän oli muun muassa Turun yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri 1948–1951 ja esimies 1953–1955, Oulun yliopiston ylioppilaskunnan inspehtori 1959–1961, Oulun kesäyliopiston rehtori 1967–1968, Kainuun kesäyliopiston rehtori 1968–1974, Presidentti Urho Kekkosen säätiön varapuheenjohtaja 1960–1970 ja Rajaseutuliiton puheenjohtaja 1974–1986.^[1][2][3]

• Landschaft und Landwirtschaft im südwestlichen Finnland, 1956 (väitöskirja)
• Nousiaisten Nummenkylän iänmääritysmenetelmä, 1958
• Farming in Finland: Typology and Economics, 1977
• Observations on the mapping of the village of Nummi in the parish of Nousiainen in 1786, 1986
• Norden: Man and Environment, 1987 (toim. W. Tietzen kanssa).

• Uuno Varjo Biografiasampo.