Uumajan kunta

Uumajan kunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Västerbottenin lääni
Maakunta	Västerbotten ja Ångermanland
Keskustaajama	Uumaja
Kuntakoodi	2480
Pinta-ala  ([1])
– Maa	2 317,12 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2])	130 997
– Väestötiheys	56,5 as./km²
www.umea.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Uumajan^[3] kunta (ruots. Umeå kommun) on Västerbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Västerbotteniin. Kunnan keskustaajama on Uumaja.^[4]

Kunnan maapinta-ala on 2 317,12 neliökilometriä (1.1.2016)^[1] ja asukasluku 130 997 henkeä (31.12.2021).^[2]

Uumaja sijaitsee Ruotsin itärannikolla Merenkurkun tienoilla. Uumajassa asuu paljon ruotsinsuomalaisia, noin kuusi prosenttia, ja heillä on aktiivista kerhotoimintaa. Suomenruotsalaisia on muuttanut jonkin verran Suomen ruotsinkieliseltä rannikkoseudulta Vaasan ympäristöstä.

Vuonna 2007 kunnassa oli 129,05 km² peltoa,^[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan^[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,5 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kunnan alueella sijaitsevat muinaisjäännöksiksi luokitellut Norrforsenin kalliopiirrokset.

Norjasta Venäjän Karjalaan kulkeva matkailutie, Sininen tie, kulkee Uumajan kautta.

Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan nykyisen Uumajan kunnat alueella sijaitsivat Uumajan kaupunki, Uumajan ja Sävarin maalaiskunnat ja osin myös Nordmalingin maalaiskunta. Vuonna 1914 muodostettiin Hörneforsin maalaiskunta erottamalla se Uumajan ja Nordmalingin maalaiskunnista. Loppuosa Nordmalingia on edelleen itsenäinen kunta. Vuonna 1918 Uumajan maalaiskunnasta erotettiin Holmsundin maalaiskunta ja vuonna 1925 osa Sävarin maalaiskunnasta erotettiin Holmönin maalaiskunnaksi. Holmsundin maalaiskunta muutettiin Holmsundin kauppalaksi vuonna 1947. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa aluejako ei muuttunut. Uumajan maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuonna 1965. Vuonna 1971 kaupunki, kauppala ja maalaiskunnat muutettiin kunniksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon, mutta kuntaliitoksia ei tehty. Vuonna 1974 Uumajan kunta sai nykyiset rajansa, kun siihen liitettiin Holmsundin, Holmönin, Hörneforsin ja Sävarin maalaiskunnat.

Kunnan alueella ovat sijainneet seuraavat taajaväkiset yhdyskunnat:

• Hörnefors (Hörneforsin maalaiskunnassa vuosina 1941–1957)
• Obbola (vuosina 1939–1946)
• Holmsund (vuosina 1894–1946, aluksi Uumajan ja sitten Holmsundin maalaiskunnassa kauppalan perustamiseen asti)
• Teg (Uumajan maalaiskunnassa vuosina 1924–1960)
• Backen (Uumajan maalaiskunnassa vuosina 1941–1958)

Nykyinen vaakuna on entisen Uumajan kaupungin vaakuna. Myös useimmilla maalaiskunnilla oli omat vaakunat.

• 
  Holmsundin kauppala
• 
  Hörneforsin maalaiskunta
• 
  Sävarin maalaiskunta
• 
  Uumajan maalaiskunta

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 085 Suomessa syntynyttä,^[9] mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 386 Suomessa syntynyttä,^[10] mikä vastasi 2,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 189 980 kruunua.^[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 60 000 kruunua.^[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:^[13]

• 0–17-vuotiaat: 19,4 %
• 18–64-vuotiaat: 65,7 %
• 65 vuotta täyttäneet: 14,8 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa^[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Kunnassa on 22 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,4 prosenttia.^[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 13 423 asukasta.^[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:^[17]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:^[18]

• Norrbyn
• Tomtebo

Luettelossa mainituista taajamista Tomtebo on sittemmin kasvanut yhteen Uumajan taajaman kanssa.^[18]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:^[19]

• Ansmark
• Baggböle
• Bjännsjön
• Bodbyn
• Brattby (eteläinen osa)
• Brännland (eteläinen osa)
• Degernäs
• Dingnäset
• Djupviken
• Djäkneböle
• Gravmark
• Gubböle
• Haddingen
• Håkmark och Ostibyn
• Hörneå
• Hössjö (pohjoinen, läntinen ja itäinen osa)
• Innersjö och Mellansvartbäck
• Kassjö
• Klabböle
• Kroklandet östra
• Kroksjö
• Kåddis
• Nerbyn
• Norrbyn
• Norrmjöle
• Röbäck södra
• Rödånäs
• Rödåsel
• Sand
• Själafjärden
• Sjömyran
• Sjömyran + Svedjan
• Skravelsjö
• Ström
• Strömbäck
• Svedjan
• Sävar södra
• Sörmjöle havsbad (läntinen ja itäinen osa)
• Trehörningen (läntinen osa)
• Tuppliden
• Vitskär
• Yttertavle

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:^[20]

• Botsmark
• Brännland
• Bösta
• Holmön
• Tomterna (pohjoinen osa)
• Yttersjö
• Överboda

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Uumajan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:^[21]

• Umeå centrala (37 valtuutettua)
• Umeå omland (28 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Uumajan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Holmsundin piiri
• Holmönin piiri
• Hörneforsin piiri
• Sävarin piiri
• Tavelsjön piiri
• Tegin piiri
• Uumajan kaupunkipiiri (Umeå stadsdistrikt)
• Uumajan maalaispiiri (Umeå landsdistrikt)
• Uumajan Marian piiri (Umeå Maria distrikt)
• Ålidhemin piiri

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:^[24]

• Umeå stadsförsamling
• Umeå landsförsamling
• Tavelsjö
• Teg
• Ålidhem
• Holmsund
• Hörnefors
• Sävar-Holmön
• Umeå Maria

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.^[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Holmsund
• Holmön
• Hörnefors
• Hörnefors-Strömbäcks bruksförsamling*
• Sävar
• Sävars nedre kbfd
• Sävars övre kbfd
• Tävelsjö
• Tavelsjö kbfd*
• Teg
• Umeå landsförsamling (Umeå)
• Umeå landsförsamlings södra kbfd*
• Umeå stadsförsamling
• Ålidhem

• 
  Backenkyrkan (Uumajan maaseurakunnan kirkko)
• 
  Botsmarkin kirkko
• 
  Carlskyrkan
• 
  Ersbodakyrkan
• 
  Ersmarskyrkan
• 
  Grisbackakyrkan
• 
  Hedlundakyrkan
• 
  Helena Elisabeth kyrka
• 
  Holmsundin kirkko
• 
  Holmönin kirkko
• 
  Hörneforsin ruukinkirkko
• 
  Hörneforsin kirkko
• 
  Jesu Kristi kyrka
• 
  Korskyrkan
• 
  Mariakyrkan
• 
  Obbolan kirkko
• 
  Röbäckin kappeli
• 
  Snöanin kalastuskappeli
• 
  Strömbäckin kirkko
• 
  Sävarin kirkko
• 
  Tavelsjön kirkko
• 
  Tegin kirkko
• 
  Uumajan kaupunginkirkko
• 
  Västerslättskyrkan
• 
  Ålidshemskyrkan

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uumajan kunta.

• Uumajan kunnan kotisivut (ruotsiksi)
• Uumajan kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive) (suomeksi)
• Uumajan suomalaisten kotisivu

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Umeå kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.

Västerbottenin läänin kunnat

Bjurholmin kunta • Dorotean kunta • Lyckselen kunta • Malån kunta • Nordmalingin kunta • Norsjön kunta • Robertsforsin kunta Skellefteån kunta • Sorselen kunta • Storumanin kunta • Uumajan kunta • Vilhelminan kunta • Vindelnin kunta • Vännäsin kunta • Åselen kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit