Uskonto Afganistanissa

Tämä artikkeli käsittelee Afganistanin uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Vuonna 2009 Afganistanin väestö oli lähes täysin islaminuskoista. Arviolta 84,7–89,7 prosenttia väestöstä kuului sunnalaisuuteen ja 10–15 prosenttia šiialaisuuteen.^[1] Afganistanin uskonnollisesta väestöstä ei ole saatavilla luotettavia tietoja, sillä virallista maanlaajuista väestönlaskentaa ei ole tehty vuosikymmeniin.^[2]

Pääartikkeli: Islam Afganistanissa

Perinteisesti hallitseva uskonto on ollut sunnimuslimien lahko, joka noudattaa Hanafi-koulukuntaa. Viimeisen 200 vuoden ajan suuri osa väestöstä on noudattanut Deobandi-vaikutteista Hanafi-sunnismia, joka on peräisin Intiasta. Huomattava vähemmistö kannatti islamin mystisempää versiota, joka on tunnettu suufilaisuutena. Suufilaiset ovat ryhmittyneet karismaattisia uskonnollisia johtajia seuraaviin sääntö- tai veljeskuntiin. 1900-luvulla wahhabilaisen islamin vaikutus kasvoi tietyillä alueilla.^[2]

Saman uskonnollisen ryhmän jäsenet ovat perinteisesti keskittyneet tietyille alueille. Sunnalaiset paštut hallitsevat maan etelä- ja itäosia. Šiialaisten hazaroidien aluetta on vuoristoinen Hazaradžatin ylänkö. Koillisilla alueilla on perinteisesti ismailiitti-kansoja. Pääkaupunki Kabul on puolestaan monimuotoisempaa. Pohjoisessa Mazar-e Šarifin kaupungissa asuu sekä sunnalaisia että šiioja.^[2]

Muiden uskonnolisten ryhmien arvioidaan olevan Afganistanissa alle prosentin luokkaa. Sikhejä ja hindulaisia on Afganistanissa noin 2 200 sekä bahai-uskoon kuuluvia yli 400. Lisäksi Afganistanissa on pieniä määriä muiden uskonnollisten ryhmien kannattajia, enimmäkseen buddhalaisia. Afganistanissa on tiettävästi pieni, piilossa oleva kristillinen yhteisö, jonka koko vaihtelee 500 ja 8 000 välillä. Kabulissa on ollut yksi kristillinen kirkko ja juutalainen synagoga.^[2]

Aiemmin Afganistanissa asui pieniä hindujen, sikhien, bahai-uskolaisten, juutalaisten ja kristittyjen yhteisöjä, mutta suuri osa näiden yhteisöjen jäsenistä muutti pois Neuvostoliiton vastaisen jihadin, sisällissodan ja Taleban-hallinnon aikana. Muiden kuin muslimien määrän arvioitiin olevan satoja Taleban-hallinnon päättyessä 2000-luvun alussa. Taleban-hallinnon kaatumisen jälkeen jotkut uskonnollisten vähemmistöjen jäsenet palasivat, ja monet heistä asettuivat Kabuliin.^[2]