Tyrvään kirkko
| Tyrvään kirkko | |
|---|---|
 Tyrvään kirkko |
|
| Sijainti | Sastamala |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Sastamalan seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1855 |
| Suunnittelija | P. J. Gylich |
| Materiaali | tiili |
| Istumapaikkoja | 1000 |
| Tyylisuunta | uusgotiikka |
 |
|
Tyrvään kirkko on vuonna 1855 valmistunut kaksitorninen tiilikirkko Sastamalassa. Se edustaa uusgoottilaista tyyliä. Kirkon suunnitteli Turun kaupunginarkkitehti P. J. Gylich. Kirkon sisälle mahtuu noin tuhat ihmistä. Kolme alttaritaulua ovat R. W. Ekmanin vuonna 1866 maalaamia. Ensimmäiset, Kangasalan urkutehtaan rakentamat urut saatiin kirkkoon vuonna 1883. Kirkon valmistuttua Pyhän Olavin keskiaikainen kivikirkko jäi pois käytöstä sadaksi vuodeksi. Tyrvään kirkko uudistettiin perusteellisesti arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelmien mukaan vuonna 1938. Uudistuksessa muun muassa muurattiin kuori-ikkunat umpeen.[1]
Kirkon peruskorjaus valmistui joulukuussa 1981 – tällöin mm. kuori-ikkunat avattiin jälleen –, mutta rakennus vaurioitui tulipalossa seuraavan vuoden helmikuussa ja otettiin uudestaan käyttöön neljäntenä adventtisunnuntaina 1982. Kirkon urut vaurioituivat palossa korjauskelvottomiksi, ja niiden tilalle asennettiin vuonna 1986 uudet 30-äänikertaiset urut, jotka on valmistanut Åkerman & Lundin urkurakentamo Ruotsin Knivstassa.[2]
Tyrvään kirkko on ensimmäinen Suomen kahdesta kaksitornisesta kirkosta; toinen on Helsingin Johanneksenkirkko. Kirkossa on kolme R. W. Ekmanin maalaamaa alttaritaulua, Ristiinnaulitseminen, Kirkastuminen ja Ylösnousemus, jotka ovat vuodelta 1866. Lisäksi kuorissa on kipsijäljennös Ville Vallgrenin Kristus-veistoksesta.[1]
Tyrvään kirkon hautausmaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyrvään kirkon hautausmaa valmistui kirkon rakennustöiden yhteydessä ja vihittiin käyttöön samanaikaisesti itse kirkon kanssa. [3]
Kirkon pihalle on haudattu 220 sankarivainajaa. Kirkkomaalla on myös vuonna 1991 käyttöön otettu muistolehto tuhkahautauksia varten. Muistolehdon edessä on kuvanveistäjä Ari Virtasen veistos Maa, ilma, tuli, vesi. Kirkon pääovea vastapäätä ovat sankarihaudat, joiden vieressä on Lauri Leppäsen veistämä sankaripatsas vuodelta 1953. Syyskuussa 2018 1918 ei koskaan enää-tapahtuman yhteydessä paljastettiin vakaumuksensa puolesta menehtyneiden muistomerkki, johon on kirjattu yli 200 nimeä. Muistomerkin ja tapahtuman järjestämisen organisoivat paikalliset sosialidemokraatit ja vasemmistoliittolaiset.[4]
Tunnettuja Tyrvään kirkon hautausmaalle haudattuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Karl Abiel Heikel, kirkkoherra
- Taavetti Kaunisto, jääkärimajuri
- Mirjam Kulmala, arkkitehti
- Jalmari Pusa, kansanedustaja[5]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Kirkon uusgoottilainen julkisivu -
Kirkko sivusta -
Kirkon torni -
Saarnastuoli kirkossa -
Tyrvään kirkon urut -
Kirkon eteläinen ovi -
Kirkon kolmitauluinen alttari
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Silveri, Pirjo: Tyrvään kirkko Sastamalan seurakunta. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 24.8.2010.
- ↑ Sastamalan alueviesti (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 28.7.2014
- ↑ Rönkkö 2005, s. 159.
- ↑ ”1918 ei koskaan enää” – vakaumuksensa puolesta menehtyneitä muistetaan Sastamalassa Alueviesti. 10.8.2018. Viitattu 27.12.2018.
- ↑ Rönkkö 2005, s. 163–197.
Sodissa 1939–1944 kaatuneille
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tyrvään kirkko Wikimedia Commonsissa
- Marja-Liisa Rönkkö: Tyrvään kirkko 150 vuotta. Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja LXXXVII, 2005, Vammala. ISBN 951-9279-41-5.