Tyrisevä

Tyrisevä eli Uškovo (ven. Ушково) on Karjalankannaksen itäosassa Suomenlahden rannalla sijaitseva Pietarin Kurortin piiriin kuuluva kunnallishallintoalue (taajama, posjolok). Tyrisevän länsipuolella on Vammelsuun (Serovon) taajama, itäpuolella Terijoen kaupunki. Ennen sotia Tyrisevä kuului Suomeen. Se oli vuodesta 1927 alkaen Terijoen kuntaan ja tätä ennen Uuteenkirkkoon kuulunut kylä.

Tyrisevän rantamaisemaa hallitsee pitkä hiekkaranta ja jyrkästi nouseva Litorinameren rantapenger, joka kohoaa Tyrisevänharjuna jopa 40 m:n korkeuteen.^[1] Alueen itäosassa penkerettä uurtaa syvään Tyrisevänojan painanne.^[1] Neuvostoliiton aikaan ja sen jälkeen Venäjällä Tyrisevä on ollut leimallisesti lasten lomakeskusten ja lasten sanatorioiden paikkakunta. Vuonna 2002 Tyrisevällä oli alle 500 asukasta.

Tyrisevällä on Pietari–Viipuri-radan rautatieseisake (vuoteen 2008 Uškovon/Tyrisevän asema). Tyrisevällä radalta erkanee rannikon läheinen sivurata Koivistoon.

Tyrisevä oli osa Uudenkirkon pitäjää 1600-luvulta vuoteen 1927. Vuoden 1643 ruotsalaisen kartan mukaan Tyrisevän kylän alueella oli vain yksi tila, joka vuosisadan jälkipuolella jakautui kahtia.^[1]

Aiemmin Kivennapaan kuulunut Terijoki ja samoin Terijoen seurakunta erotettiin omaksi kunnakseen ja seurakunnakseen 1900-luvun alussa, ja koska kulkuyhteydet Tyrisevästä Terijoen kuntakeskukseen olivat paremmat kuin Uudellekirkolle, Tyrisevän väestö alkoi ajaa kylän liittämistä Terijokeen. Siirtyminen uuteen kuntaan tapahtui itsenäisen Suomen aikaan 1927.

Kalastus oli Tyrisevän tärkeä elinkeino halki vuosisatojen. Vanhan Suomen ja Suomen suuriruhtinaskunnan aikoina 1700-1800-luvuilla saalis vietiin ensi sijassa Pietariin, Suomen itsenäistyttyä Viipuriin. Talvipyynti oli tärkeää, pääkohteena ahven ja kuore. Kesällä saatiin myös kuhaa ja silakkaa.^[1]

Maanviljelykselle olot eivät olleet kovin otolliset, mutta Suomen itsenäisyyden aikaan puutarhaviljely kukoisti Tyrisevällä, samoin mehiläishoito seudun kanervakankaiden ansiosta. Tyrisevän Bogdanov oli tuolloin itäisen Suomen suurin mehiläiskasvattaja.^[1]

Venäläiskaudella, rautatieyhteyden valmistuttua Pietariin 1870, pietarilaiset rakennuttivat suuren määrän huviloita Tyrisevänharjulle. Samoin paikalliset rakensivat vuokramökkejä turisteille. Mainittavia suurhuviloita olivat mm. Peremontin linnamainen sementtihuvila torneineen, keisarillisen lastenlääkäri Ostragovskin suuri huvila sekä kreivi Scheremetjeffin huvila, myöhempi Suomen rautatieläisten Lepokoti Harjula. Suurmaanomistaja oli pietarilainen valtioneuvos Orlovski, joka lopulta omisti puolet Tyrisevän kylän alueesta. Suomen itsenäistyttyä suuri osa Tyrisevän huviloista purettiin ja siirrettiin muualle Suomeen.^[1]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tyrisevä.

• Vnutrigorodskoje Munitsipalnoje obrazovanije Sankt-Peterburga posjolok Uškovo (Arkistoitu – Internet Archive) Uškovon kunnallishallinnon sivut (mm. historiaa) (venäjäksi)