Tutkamieskilta
Tutkamieskilta ry oli Maanpuolustuskiltojen liitto ry:n jäsenjärjestö. Se perustettiin 7. marraskuuta 1972[1] ja rekisteröitiin 24. syyskuuta 1976. Kilta lopetti toimintansa 10. helmikuuta 2024. Yhdistyksen toiminta-alue oli koko Suomi ja kotipaikka Riihimäki.[2]
Tutkamieskilta oli profiloitunut sähköteknillisen alan killaksi ja toimi kaikkien aselajien tutkankäyttäjien ja -kunnossapitohenkilöiden kiltana sekä myös alan tutkimus-, kehittämis-, tuotanto- tai kaupallisissa tehtävissä toimivien ja toimineiden henkilöiden yhdyssiteenä. Kilta ylläpiti tutkamieshenkeä jäsenistönsä kesken, seurasi tutka-alan kehitystä ja keräsi perinneaineistoa lähinnä kirjallisessa muodossa.[3] Kilta pyrki myös edistämään alan tietoutta.
Tutka-ala Suomessa on varsin nuori ala. Sen alku on käytännössä vuosi 1943, jolloin ensimmäiset ilmavalvonta- ja tulenjohtotutkat on hankittu Suomeen Saksasta[4] [5][6]. Ala alkoi vahvasti ilmavoimien siipien suojassa mutta laajeni melko pian muidenkin puolustushaarojen alueille. Eri puolustushaaroilla ja aselajeilla onkin omien kiltojensa kautta kytkökset alojensa tutkatekniikkaan ja tutka-alan toimintaan.[7]
Sääntömääräisessä kokouksessaan 10. helmikuuta 2024 Tutkamieskillan jäsenistö päätti lopettaa toimintansa rekisteröitynä yhdistyksenä. Syy oli jäsenistön ikääntyminen ja uusien jäsenien syntymisen tyrehtyminen sen myötä, että killan tärkein tukija ja jäsenistön hankkija Sähköteknillinen Koulu oli jo aikaisemmin lakkautettu.lähde?
Ilmavoimissa on Ilmavoimien kiltaliitto ry ja sen jäsenyhdistys Ilmavoimien viestikilta ry, aikaisemmin Ilmavoimien Viesti- ja tutkakilta ry.
Killan logo mukailee maanpuolustukseen liittyvää tornikuviota, jonka sisällä on tutkaan oleellisesti liittyvä ontelomagnetronin rakennetta esittävä kuvio.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Heinonen, Heikki E: Sähkötkoo 50, 1998, sivu: 270, Tutkamieskilta ry, ISBN 952-90-9730-1
- ↑ Yhdistysrekisteri
- ↑ Heinonen, Heikki E: Tutkan taipaleelta, 2011, Tutkamieskilta ry, ISBN 978-952-92-9180-9
- ↑ Valtonen, Hannu: Luftwaffen pohjoinen sivusta, Saksan ilmavoimat Suomessa ja Pohjois-Norjassa 1941-1944. Sivut: 62-67. Keski-Suomen ilmailumuseon julkaisuja ISSN 0788-1169; 6. Tikkakoski : Keski-Suomen ilmailumuseo 1997 ISBN 951-95688-5-9
- ↑ Sami-Antti Takamaa: Kunnia pääkaupungin pelastajille, torjuntavoitto 1944. Ilmatorjuntaupseeri, 1998, nro 1, s. 14–20.
- ↑ Ville Kauppi: Tutkien käyttö pääkaupunkiseudun ilmatorjunnan osana jatkosodassa (Kandidaattitutkielma) Maaliskuu 2013. Maanpuolustuskorkeakoulu. Viitattu 20.3.2014.
- ↑ Heinonen, Heikki E: "Sähkötkoo 50", 1998, sivut: 268-321, Tutkamieskilta ry, ISBN 952-90-9730-1