Titaanidikloridi
Titaanidikloridi | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | TiCl2 |
Moolimassa | 118,77 |
Ulkomuoto | Musta kiteinen aine[1] |
Sulamispiste | 1 035 °C[1] |
Kiehumispiste | 1 500 °C[1] |
Tiheys | 3,1 g/cm3[1] |
Liukoisuus veteen | Reagoi |
Titaanidikloridi eli titaani(II)kloridi (TiCl2) on titaani- ja kloridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää orgaanisten titaaniyhdisteiden valmistukseen.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa titaanidikloridi on mustaa kiteistä ainetta, jolla on sinertävä kiilto. Yhdiste on erittäin voimakas pelkistin ja esimerkiksi vesi hapettaa sen Ti3+-ioneiksi ja pelkistyy muodostaen vetykaasua. Kuumennettaessa yhdiste disproportioituu metalliseksi titaaniksi ja titaanitetrakloridiksi.[1][2][3][4]
- TiCl2 + 2 H2O → Ti3+ + 2 Cl- + H2 + 2 OH-
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyypillisin tapa valmistaa titaanidikloridia on kuumentaa titaanitrikloridia n. 500 °C:n lämpötilaan alennetussa paineessa, jolloin se disproportioituu titaanidikloridiksi ja titaanitetrakloridiksi. Toinen tapa on kuumentaa titaanitetrakloridia titaanilastujen kanssa tai pelkistää titaanitetrakloridia vedyn, magnesiumin tai natriumamalgaamin avulla.[1][4][3]
- 2 TiCl3 → TiCl2 + TiCl4
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Tony Jones & Terry A. Egerton: Titanium Compounds, Inorganic, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2012. Viitattu 10.8.2016
- ↑ E. M. Karamäki: aanitkemikaalit, s. 242. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
- ↑ a b Heinz Sibum, Volker Güther, Oskar Roidl, Fathi Habashi & Hans Uwe Wolf: Titanium, Titanium Alloys, and Titanium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 10.8.2016
- ↑ a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 1110. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 (englanniksi)