Teknologia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Teknologia on yhteisnimitys joukolle tietyn alan tekniikoita. Voidaan puhua esimerkiksi metallienjalostusteknologiasta, jolloin siihen sisältyy kaikki ne tekniikat, joilla metalleja rikastetaan ja jalostetaan mineraaleista metalleiksi.

Teknologialla voidaan tarkoittaa tekniikan teoreettista puolta ja teknisiä tieteitä.^[1] 1800-luvun lopulla tekniikalla tarkoitettiin enemmän taidetta ja taitoa, ja vähäisemmässä määrin koneita sekä laitteita. 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä merkitys alkoi muuttua. Teknologia tarkoittaa abstraktia, tekno-sosiaalista kokonaisuutta kuvaavaa käsitettä ja tekniikalla tarkoitetaan konkreettisempaa roolia.^[2]

Teknologian etymologisessa alkuperässä yhdistyvät klassisen kreikan sanat tekhne, taito, käsityö ja taitavuus^[3], sekä logos, joka merkitsi tietoa.^[4]

Teknologian rahoittajina ja kehittäjinä toimivat pääasiassa erilaiset valtiolliset ja yksityiset organisaatiot: tutkimuslaitokset, yliopistot ja teknologiayritykset.

Julkinen rahoitus on tärkeä teknologian kehityksen edistäjä monilla tavoilla.Yhdysvaltain hallitus jakaa kymmeniä miljardeja dollareita uuteen teknologiaan vuosittain, etenkin Yhdysvaltain ilmavoimien, DARPAn, Nasan, Energiaministeriön laboratorioiden kautta. Myös osavaltioilla on omia tukiohjelmiaan. Euroopassa Euroopan komission 6. puiteohjelma jakaa noin viisi miljardia euroa vuosittain. Ranskassa on ollut vanha perinne panostaa teknologiaan, mutta sen valtiolliset rahoitusorganisaatiot ovat yhdistyneet vasta 2000-luvun alussa. Saksassa liittovaltion rahoitus kanavoidaan pääosin Helmholtz-tutkimusorganisaation kautta. Suomessa teknologiankehitystä tehdään VTT:n budjettirahoituksella, Tekesin kilpaillulla rahoituksella ja yliopistoissa.

Teknologiaa on - etenkin 1900-luvulla - ajanut asevoimien rahoittama aseiden kehitys. Monet ilmailun, elektroniikan jne. sovellukset on kehitetty ensin asevoimien käyttöön ennen siviilikäyttöä. Kylmän sodan päätyttyä muun muassa elektroniikassa siviilisovellutusten teknologiankehitys on ollut nopeampaa kuin kooltaan paljon pienempien asetekniikan markkinoiden. Samaan aikaan esimerkiksi sotilaselektroniikan tuotantolinjoja on ajettu alas niiden huonon kannattavuuden vuoksi. Julkisen sektorin tutkimus ja teknologiankehityksen rahoitusorganisaatiot ovat kasvattaneet osuuttaan.

Tutkimus ja kehitys on yrityksen uudistumisen tärkeimpiä väyliä. Ilmailuteollisuudessa tutkimuspanos on jopa 15 % liikevaihdosta. Vastaava panos elektroniikkateollisuudessa on yleensä noin 10 % ja perinteisessä teollisuudessa vielä tätäkin alempi.

OECD-maissa teollisuuden osuus tieteen ja teknologian alojen tutkimuksesta ja kehityksestä on noin kaksi kolmasosaa, kun taas yliopistojen osuus on 20 % ja muun julkisen rahoituksen osuus on 10 %. Köyhemmissä maissa, kuten Portugalissa ja Meksikossa, teollisuuden panos on pienempi. Yhdysvallat sijoittaa huomattavan paljon asevoimien tutkimuksen ja kehityksen kautta, jossa yksityisen sektorin panos on pienempi. Suomessa 2/3 tutkimusrahoituksesta on yritysten rahoitusta Nokian, Metson jne. suuryritysten ollessa suurimmat panostajat.

Teknologialla on lukemattomia vaikutuksia; äärimmäisissä tapauksissa nämä voidaan erottaa tarkoituksellisiin ja tarkoittamattomiin vaikutuksiin. Näkymättömimmät teknologian sivuvaikutukset ovat usein sosiaalisia. Teknologia voi aiheuttaa hitaasti tapahtuvia vaikutuksia yksilöissä, ryhmissä, instituutioissa ja kokonaisissa yhteiskunnissa.

• Arvot
• Etiikka
• Elämäntapa

• Tiede
• Teknologiansiirto
• Yleiskäyttöinen teknologia

• Pääesikunnan sotatalousosaston julkisessa kirjassa ”Sotatekninen arvio ja ennuste (STAE) (Arkistoitu – Internet Archive)”, joka on ilmestynyt 5.10.2004, käsitellään asevoimien teknologiaa vuoden 2020 tähtäimellä. Ensimmäinen osa käsittelee teknologioita ja toinen osa järjestelmiä.
• Lemola, Tarmo (toim.): Näkökulmia teknologiaan. Helsinki: Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-810-9

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Teknologia.

• TEKESin sivuilla on lisää tietoa tekniikan tutkimuksen rahoittamisesta (Arkistoitu – Internet Archive)