Tampereen Sokos
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tampereen Sokos -tavaratalo sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa Hämeenkadun ja Kuninkaankadun kulmassa. Tampereen Sokos on viidellä myyntikerroksellaan Suomen neljänneksi suurin Sokos-tavaratalo Helsingin keskustan, Turun sekä Jyväskylän Sokosten jälkeen. Pirkanmaan Osuuskauppa vastaa tavaratalon toiminnasta. Tampereen Sokokselta saa tuotteiden lisäksi runsaasti muita oheispalveluita, mm. lahjapalvelu ja paketointipalvelu kuuluvat Tampereen Sokoksen toimintoihin. Tampereen Sokoksen pinta-ala sen pysäköintihalli mukaan lukien on 27 000 m². Tavaratalo avattiin 30. lokakuuta 1974.[1] Tavaratalon suunnitteli SOK:n rakennusosaston pääarkkitehti Pauli Lehtinen.[2]
Tampereen Sokoksen osoite on Hämeenkatu 21.
Tavaratalon tarjonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavaratalo on täysimittainen Sokos-tavaratalo, joten siellä myydään naisten, miesten, lasten ja nuorison vaatteita, alusvaatteita ja jalkineita, kosmetiikkaa, luontaistuotteita, laukkuja, vapaa-ajan tuotteita, kodin tuotteita, kirjoja ja paperituotteita sekä koruja ja kelloja. Tavaratalossa on myös kauneushoitola Hyvä Olo, parturi-kampaamo ja kioski sekä neuvonta, jossa myydään mm. Lippupalvelun ja Lippupisteen kautta erilaisia pääsylippuja. Tavaratalon ensimmäisessä pohjakerroksessa (−1) eli Prisman elintarvike osastolla myydään elintarvikkeita. Toisessa pohjakerroksessa (−2) palvelee myös ravintola Herkku ja lisäksi talosta löytyy kaksi kahviota, ensimmäisestä ja neljännestä kerroksesta.
Muut liikkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sokoksen yhteydessä palvelevat myös hypermarketti Prisma, Alkon viinimyymälä, Nissen optikkoliike, Timanttiset City Kulta, sekä Ensimmäinen apteekki.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kanninen, Helinä: Sokoksessa käydään nyt uima-altaan tilalla kauppaa Tamperelainen. 20.10.2011. Etelä-Suomen Media Oy. Arkistoitu 6.8.2018. Viitattu 21.7.2017.
- ↑ Rakennushistoriaselvitys Seutu-Sokos, ark-byroo 31.7.2015, sivu 15, 20