Takamoottorirakenne
Takamoottorirakenne on auton rakenne, jossa moottori sijaitsee taka-akselin takana. Myös vetävät pyörät ovat takana. Takamoottori ei ole tavallinen rakenne ja moottori ei suojaa kuljettajaa onnettomuuden sattuessa. Takamoottori on yksinkertainen rakenne, joka tekee voimansiirrosta yksinkertaisen ja kevyen. Takamoottorisessa rakenteessa ei ole tarvetta kardaaniakselille ja tasauspyörästö voidaan yhdistää vaihteiston kanssa tilan säästämiseksi.[1]
_(31441120016).jpg)
Takamoottorisessa autossa on epätasainen painojakauma. Kaikilla neljällä pyörällä on sama kuormitus jarrutuksessa, jolloin jarrutusmatka lyhenee. Takamoottorisen auton haittapuolena on taipumus yliohjautumiseen hidastaessa, jolloin autosta tulee epävakaa. Rakenne on myös huono nestejäähdytteiselle moottorille, koska se vaatii pitkiä putkia auton eteen sijoitettaville jäähdytyselementeille tai ilman ohjaamista auton takaosassa sijaitsevalle jäähdyttimelle.[1] Takamoottorisen auton hallittavuutta on parannettu runkoa ja jousitusta kehittämällä, mutta se on silti tiedostettava asia.[2]
Menestyksekkäisiin takamoottorisiin autoon kuuluu Porsche 911. Muita takamoottorisia autoja ovat Volkswagen Kupla, Tatra T77 ja Alpine A110.[3] Takamoottoriset pienet henkilöautot olivat Suomessakin suosittuja 1950- ja 1960-luvulla, jolloin niitä olivat Volkswagenin eri mallien lisäksi monet Fiatin, Renaultin, Simcan ja NSU:n mallit. Viimeisiä ”perätuuppareita” eli takamoottorisia henkilöautoja oli 1980-luvulla valmistettu Škoda 105/120/130 M-sarja,[4] kunnes vuosituhannen vaihteessa rakennetta taas sovellettiin kääpiöautoihin Renault Twingo III ja Smart Fortwo.
Takamoottorisia automalleja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alpine A110[3]
- BMW 600[3]
- BMW 700[3]
- Chevrolet Corvair[3]
- DeLorean DMC-12[3]
- Fiat 500[3]
- Fiat 600[3]
- Fiat 850[3]
- Fiat 126[3]
- Goggomobil
- Hillman Imp / Sunbeam 900[3]
- Mercedes-Benz 130[3]
- Messerschmitt KR200[3]
- NSU Prinz[3]
- NSU 110
- Porsche 356[3]
- Porsche 911[3]
- Porsche 959
- Porsche 997
- Renault 4CV[3]
- Renault Caravelle ja Floride
- Renault Dauphine
- Renault 8 ja 10[3]
- Renault Twingo III
- Simca 1000[3]
- Škoda 1000 MB
- Škoda 105/120/130 M-sarja
- Smart Fortwo[3]
- Steyr-Puch 500
- Subaru 360[3]
- Subaru Fronte[3]
- Tata Nano[3]
- Tatra 77[3]
- Tatra 87[3]
- Tatra 97[3]
- Tatraplan[5]
- Tucker 48[3]
- Volkswagen Kupla[3]
- Volkswagen Transporter
- Volkswagen Typ 3[3]
- Volkswagen Typ 4[3]
- Volkswagen Karmann Ghia[3]
- ZAZ 965 ja 968, Suomessa nimellä Jalta
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b What is Rear Engine Layout And Know How Is It Beneficial? carbiketech.com. 14.6.2017. Viitattu 27.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Sami Haj-Assaad: The Pros and Cons of Front, Middle, and Rear Engines in Sports Cars nuvomagazine.com. Viitattu 27.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae Ciprian Florea: 10 Rear-Engined Cars That Aren't A Porsche 911 topspeed.com. 17.5.2017. Viitattu 27.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Jansson, Matti: Perätuuppari on erilainen. Helsingin Sanomat, 25.2.1984, s. 17. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Hiittu, Mikko & Hiittu, Matti: Kansanautoista dollarihymyihin. Henkilöautot Suomessa 1945–1960, s. 162. Alfamer, 2010. ISBN 978-952-472-118-9