Tšulymin kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tšulymin kieli (muita nimityksiä tšulyminturkki ja tšulymintataari) on Venäjällä Siperiassa asuvien tšulyminturkkilaisten puhuma turkkilainen kieli.

Tšulyminturkkilaiset elävät Obin sivujoen Tšulymin sekä sen sivujokien Jajan ja Kijan varsilla.[1] Hallinnollisesti heidän asuinalueensa kuuluu Tomskin alueeseen ja Krasnojarskin aluepiiriin.[2] Nykyään suurin osa tšulyminturkkilaisista asuu Tomskin alueen Teguldetin piirissä.[3]

Neuvostoaikana tšulyminturkkilaisia pidettiin hakasseina.[4] 1990-luvulla heitä laskettiin olleen 702 henkeä, joista 203 puhui tšulymia äidinkielenään.[5] Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan tšulyminturkkilaisia oli 656[6] ja tšulymin kielen puhujia 270 henkeä.[7] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 44 tšulymin puhujaa[8].

Tšulymin kieli kuuluu turkkilaisten kielten uiguurilais-oguusilaisen ryhmän hakassilaiseen alaryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat šoori ja hakassin kyzylin murre.[9] Eri aikoina alueelle tulleeseen turkkilaiseen väestöön on sulautunut selkuppeja ja jeniseiläisten kielten puhujia. Kieli jakautuu ala- ja keskitšulymin murteisiin.[10]

Kieli toimii ainoastaan suullisen kanssakäymisen välineenä. Valtaosa tšulyminturkkilaisista käyttää kaikissa tilanteissa venäjää. Tšulymin kieltä pidetään erittäin uhanalaisena.[11]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 410. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7
  2. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 623. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3
  3. ↑ Jazyki narodov Sibiri, nahodjaštšijesja pod ugrozoi iztšeznovenija: Jazyk tšulymskih tjurkov lingsib.iea.ras.ru. Viitattu 10.3.2010. (venäjäksi)
  4. ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 411. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7
  5. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 622. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3
  6. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 30.5.2009. (venäjäksi)
  7. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 30.5.2009. (venäjäksi)
  8. ↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  9. ↑ Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 206. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9
  10. ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, s. 422. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2
  11. ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 628. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tšulymin_kieli&oldid=22816733”