Syväterävyysalue
Syväterävyysalueella tarkoitetaan valokuvauksessa syvyyssuuntaista aluetta, jossa kohteet ovat kunnolla tarkentuneita. Valokuvaaja voi valita aukon arvolla kuinka suureksi syväterävyysalue muodostuu: syväterävyysalue on sitä lyhempi mitä suurempaa aukkoarvoa käytetään. Vastaavasti pientä aukkoarvoa käytettäessä syväterävyysalue voi ulottua kuvan etualalta äärettömään.
Varsinkin "pokkareilla" ( = taskukameroilla) terävyyteen alkaa pienillä aukoilla vaikuttaa valon hajoamisen vaikutus ja pistekoko, joiden yleinen nimitys on optisesti diffraktio. Ts.: määrättyä aukkoa pienemmällä ei syvyysterävyys kasvakaan vaan valon hajoaminen heikentää "terävyyttä".
Aukon arvon lisäksi syväterävyysalueeseen vaikuttaa kuitenkin myös objektiivin todellinen polttoväli ja toisaalta kohteen etäisyys kuvaajasta: mitä lähempänä olevaa kohdetta kuvataan, sitä lyhyemmäksi syväterävyysalue muodostuu. Erityisen merkittävää tämä on makrokuvauksessa: kuvattaessa vain muutaman senttimetrin päässä olevaa kohdetta suurella aukkoarvolla syväterävyysalue saattaa rajoittua muutamaan millimetriin. Jos taas kuvataan vaikkapa maisemaa lyhytpolttovälisellä laajakulmaobjektiivilla, on suhteellisen helppoa saada syväterävyysalue ulottumaan kuvan etualalta äärettömään.
Objektiivin polttovälin vaikutus taas ilmenee siinä, että mitä pidempi objektiivin todellinen polttoväli on, sitä lyhyemmäksi syväterävyysalue jää. Objektiivin polttovälistä riippumatta terävyysalue on sama, jos kuvan suurennussuhde pysyy muuttumattomana.[1]
Syväterävyysalueen hallinta on yksi valokuvauksen ilmaisukeinoja. Lyhyt syväterävyysalue kohdentaa huomion kuvan varsinaiseen kohteeseen irrottamalla sen mahdollisesti häiritsevästä taustasta tai etualasta. Toisaalta esimerkiksi maisemakuvauksessa syväterävyysalueen usein odotetaan ulottuvan kuvan etualalta äärettömään siten, että kaikki kuvassa näkyvä on kunnolla tarkentunutta.
Syvyysterävyysalueeseen vaikuttaa ensisijaisesti objektiivin (optisen) suuaukon absoluuttinen koko (esim. senttimetreissä mitattuna). Pienissä objektiiveissa, esimerkiksi taskukokoisissa kameroissa ja älypuhelimissa, objektiivin suuaukko on erittäin pieni (vähänkään kauempana olevien kohteiden kannalta pistemäinen), ja siksi syvyysterävyysalue on hyvin suuri. Kaikille järjestelmäkameroille on saatavilla suuriaukkoisia objektiiveja, joilla pystytään saavuttamaan kapea syvyysterävyysalue. Kameran kennokoko sinänsä ei vaikuta objektiivien suuaukon absoluuttiseen kokoon, mutta yleisesti on niin, että suurempikennoisille kameroille on saatavilla suurempia objektiiveja, joiden suuaukko on suuri.
Esimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Henkilökuva, jossa kohde on erotettu taustasta lyhyellä objektiivin syväterävyysalueella.
-
Kohteena olevan pikkutikan edessä ja takana olevat elementit on rajatulla objektiivin syväterävyysalueella erotettu kohteesta.
-
560 mm:n todellinen polttoväli johtaa lyhyeen objektiivin syväterävyysalueeseen aukon 10 kaltaisella pienelläkin aukolla.
-
20 mm:n laajakulmaobjektiivilla otettu kuva, jossa aukolla 10 objektiivin syväterävyysalue ulottuu etualalta äärettömään.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bokeh = Boke
- Loittorengas
- Lähikuvaus
- Lähilinssi
- Makrokuvaus
- Paljeloitto
- Rengassalama
- Suodin (valokuvaus)
- Orjasalama
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.kolumbus.fi/matti.valve/syvyys.htm (Arkistoitu – Internet Archive)