Suzhou

Suzhou 苏州
Kuvia Suzhousta
Suzhou
Koordinaatit: 31.3°N, 120.6°E
Valtio	Kiina
Maakunta	Jiangsu
Hallinto
– Hallinnon tyyppi	Prefektuuritason kaupunki
– Piirikuntia	11
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	6 094,42[1] km²
Väkiluku (2010)	10 459 890[1]
– Väestötiheys	1 716,3[1] as./km²
www.suzhou.gov.cn
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Suzhou (yksink.: 苏州; perint.: 蘇州; pinyin: Sūzhōu; Wade–Giles: Su-chou; toisinaan kirjoitettu Su-chow, Suchow, tai Soochow) on kaupunki Shanghain länsipuolella, Jangtsen alajuoksulla, Taihujärven rannoilla, Jiangsun maakunnassa, Kiinassa.

Suzhoussa on Köppenin ilmastoluokituksen mukaan subtrooppinen kostea ilmasto. Kesät ovat kuumia ja sateisia, talvella on melko kuivaa ja viileää. Vuoden keskilämpötila on noin 16 °C ja keskimääräinen sademäärä 970 millimetriä. Heinäkuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 27 °C. Viilein kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin 4 °C. Sateisin kuukausi on kesäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 150 millimetriä. Lokakuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 32 millimetriä.^[2]

Kaupunkia on sanottu 'Kaukoidän Venetsiaksi'. Kaupungissa sijaitsevat perinteiset kiinalaiset puutarhat ovat osaltaan kasvattaneet kaupungin suosiota Kiinan matkailukohteena. Ne ovat Unescon maailmanperintökohde.^[3] Kaupungin pagodat edustavat kiinalaista arkkitehtuuria. Suzhou'ta on kutsuttu 'silkin pääkaupungiksi'^[3] 900-luvulta alkaen ja kaupunki on edelleen merkittävää silkintuotantoaluetta.

Suzhou perustettiin Wu-valtion pääkaupungiksi vuonna 514 eaa. Sittemmin kaupunkia ovat hallinneet useat eri kuningaskunnat ja dynastiat. Kaupungin taloudellinen merkitys on ollut suuri jo pitkään siellä tuotettujen tuotteiden, kuten silkin, riisin ja puuvillan takia. Qing-dynastian aikana kaupunkilaiset muodostivat suuren osan maan virkamiehistöstä. 1800-luvun alussa Suzhoun kaupunkiväestön määrä oli arviolta 700 000–1 000 000 ja se oli omana aikanaan maailman suurimpia kaupunkeja. Kaupunki kärsi kuitenkin suuria tuhoja Taiping-kapinan aikana kapinallisten valloitettua sen 1860 ja Qing-dynastian joukkojen vallatessa sen takaisin vuonna 1863. Sodan aikana kaupunki menetti väestöstään kaksi kolmasosaa ja sen jälleenrakennus oli hidasta. Shanghai otti tuolloin Suzhoun aseman paikallisena keskuksena. Tästä huolimatta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kaupungissa toteutettiin suuriluontoisia nykyaikaistamishankkeita, joihin kuului esimerkiksi länsimainen kaupunkisuunnittelu.^[4]

Vuoden 1911 vallankumouksen jälkeen Suzhou menetti asemansa maakunnan pääkaupunkina. Tasavallan aikana vasemmistolaiset kirjailijat kuvailivat kaupunkia usein vanhoillisen Kiinan tukikohtana ja luksuselämää viettävien Kuomintang-virkailijoiden asuinpaikkana. Kommunistien voitettua Kiinan sisällissodan vuonna 1949 kaupunkia yritettiin muuttaa kuluttajien kaupungista ”tuotantokaupungiksi”. Tätä toteutettiin kehittämällä kaupungin tekstiiliteollisuutta ja muita teollisuuden aloja. Vuonna 1954 kaupungin tunnettuja puutarhoja alettiin kansallistaa ja avata yleisölle.^[4]

1990-luvulta lähtien kaupungin vanhaa arkkitehtuuria ja kaupunkikuvaa on pyritty suojelemaan ja esimerkiksi yhdeksästä puutarhasta tuli Unescon maailmanperintökohde. 1990-luvun alussa perustettiin myös sittemmin hyvin menestyksekkäiksi osoittautuneet kaksi talousaluetta, Suzhoun uusalueen teollisuusalue ja Suzhoun teollisuuspuisto. Tavoitteena oli houkutella 20:n miljardin dollarin sijoitukset alueelle ja luoda 360 000 työpaikkaa molempien tavoitteiden ylittyessä. Kaupunkilaisten elintaso on noussut taloudellisen kehityksen myötä nopeasti. Kehityksen varjopuolina talouden kasvu on myös osaltaan vaikuttanut korruptioon. Esimerkiksi vuonna 2008 kaupungin entinen varapormestari ja kaupunkirakentamisesta vastannut Jiang Renje tuomittiin lahjusten ottamisesta 108,67 miljoonan renminbin edestä.^[4]

Suzhou on prefektuuritason kaupunki. Piirikuntatasolla kaupunki jakautuu yhdeksään osaan: viiteen kaupunkipiiriin (Gusu, Huqiu, Wuzhong, Xiangcheng ja Wujiang) ja neljään piirikuntatason kaupunkiin: Changshu, Taicang, Kunshan ja Zhangjiagang. Kaupunkipiirin sisällä toimivia erityistalousalueita ovat Suzhoun teollisuuspuisto Gusun piirissä ja Suzhoun uusi piiri Huqiun piirissä.

Vuoden 2020 väestönlaskennassa Suzhoun väkiluku oli 12 748 262, josta 81,72 prosenttia asui kaupunkialueella. Noin prosentti väestöstä oli vähemmistökansallisuuksien edustajia. Hukou-järjestelmässä Suzhouhun oli vuonna 2023 rekisteröity noin 7,747 miljoonaa henkilöä. Kaupungin bruttokansantuote vuonna 2022 oli noin 2,4 biljoonaa yuania. Keskimääräinen vuosiansio oli kaupunkialueella 79 537 yuania ja maaseudulla 43 785 yuania.^[5]

Keisarinkanava kulkee Suzhoun kaupungin halki. Kaupungissa on erittäin merkittävä satama: vuonna 2002 hallintoalueen Jangtsen varrelle sijoittuneet satamat yhteenliittämällä muodostettu Suzhoun satama on maailman suurin jokisatama. Vuoden 2011 rahtimäärällään se oli yksi maailman kymmenestä suurimmasta satamasta, kun sisämaanliikenne lasketaan mukaan eikä tarkastella vain ulkomaan rahtitilastoja.^[6][7][8][9]

Suzhoun metro kattaa seitsemän linjaa (tilanne heinäkuussa 2024): 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 11. Suzhoussa on suurnopeusratojen Shanghai–Hangzhou ja Peking–Shanghain väliasemat.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suzhou Wikimedia Commonsissa

• Suzhou City Information (erityisesti talouspainotus) (englanniksi) (chinaknowledge.com)
• Suzhou Encyclopædia Britannica, britannica.com. Viitattu 23.6.2015. (englanniksi)
• Radio86.fi: Suzhou - Viikonloppu Idän Venetsiassa
• Kaupungin sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Suzhoun matkailu- ja turistineuvonnan sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (classicsuzhou.com)
• Classical Gardens of Suzhou (englanniksi) (whc.unesco.org)

Unescon maailmanperintökohteet Kiinassa

• Chengden kesäpalatsi ja ympärillä olevat temppelit
• Chengjiangin fossiilialue
• Dazun kalliokaiverrukset
• Dengfengin historialliset monumentit "Taivaan ja maan keskellä"
• Emeivuori ja Leshanin jättiläisbuddha
• Ensimmäisen Qin-keisarin mausoleumi
• Etelä-Kiinan karstialueet
• Fanjingvuori
• Fujianin tulout
• Goguryeo-kuningaskunnan pääkaupungit ja hautakummut
• Hangzhoun Xihujärven kulttuurimaisema
• Honghen hanien riisipenkereiden kulttuurimaisema
• Huanglongin maisema-alue
• Huangshanvuoristo
• Hubein Shennongjia
• Jiuzhaigoun maisema-alue
• Kaipingin diaolout ja kylät
• Keisarinkanava
• Kesäpalatsi, keisarillinen puutarha Pekingissä
• Kiinan danxia
• Kiinan muuri (Badaling, Shanhai-sola ja Jiayu-sola)
• Kulangsu: historiallinen kansainvälinen siirtokunta
• Kungfutsen temppeli ja hautausmaa sekä Kongin sukukartano Qufussa
• Lijiangin vanhakaupunki
• Longmenin luolat
• Lushanin kansallispuisto
• Macaon historiallinen keskusta
• Ming- ja Qing-dynastioiden keisarilliset haudat
• Ming- ja Qing-dynastioiden keisarilliset palatsit Pekingissä ja Shenyangissa (Kielletty kaupunki ja Mukdenin palatsi)
• Mogao-luolat
• Muinaiset kylät Etelä-Anhuissa - Xidi ja Hongcun
• Pingyaon vanhakaupunki
• Potala-palatsin historiallinen kokonaisuus Lhasassa
• Qingchengvuori ja Dujiangyanin kastelujärjestelmä
• Qinghain Hoh Xil
• Sanqingshanin kansallispuisto
• Sichuanin isopandan rauhoitusalueet
• Silkkitie: Chang’anin–Tianshanin käytävän reittiverkosto (jaettu Kazakstanin ja Kirgisian kanssa)
• Suzhoun klassiset puutarhat
• Taivaan temppeli, keisarillinen uhrialttari Pekingissä
• Taivuori
• Tienšan Sinkiangissa
• Tusi-kohteet
• Wudangvuorten muinainen rakennusryhmä
• Wulingyuanin maisema-alue
• Wutaivuori
• Wuyivuoristo
• Xanadun rauniot
• Yinxu
• Yungangin luolat
• Yunnanin kolmen rinnakkaisen joen suojelualueet
• Zhoukoudianin pekinginihmisen löytöpaikka
• Zuojiang Huashanin kalliomaalausten kulttuurimaisema