Sotilasjuntta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sotilasjuntta (esp ja port. junta, suom.johtoryhmä tai johtokunta) on hallitusvaltaa käsissään pitävä sotilaiden ryhmä.[1] Sotilasjunttia on sotilasdiktatuureissa.

Nykyiset sotilasjuntat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtio Juntan johtaja Juntan nimi Vuodesta
 Gabon[2] Oligui Nguema Brice instituutioiden siirtymistä ja palauttamista käsittelevä komitea 2023
 Niger [3] Abdourahamane Tchiani Kansallinen isänmaansuojeluneuvosto 2023
 Burkina Faso[4] Ibrahim Traoré Isänmaallinen turvallisuuden ja ennallistamisen liike 2022
 Mali[5] Assimi Goïta Siirtymäajan hallinto 2020
 Myanmar[6] Min Aung Hlaing Valtion hallintoneuvosto 2021
 Guinea[7] Mamady Doumbouya Kansallinen sovinto- ja kehityskomitea 2021
 Sudan[8] Abdel Fattah al-Burhan Siirtymäkauden suvereniteettineuvosto 2021

Historialliset esimerkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  •  Burkina Faso – Kansallinen demokratian neuvosto (2015)[20]
  •  Tšad – Siirtymävaiheen sotilasneuvosto (2021–2022), Siirtymävaiheen hallinto (2022–2024)[21]
  •  EgyptiAsevoimien korkein neuvosto (2011–2012)[22]
  •  Päiväntasaajan Guinea – Korkein sotilasneuvosto (1979–1982)[23]
  •  EtiopiaDerg (1974–1987)[24]
  •  Gambia – Asevoimien väliaikainen hallitseva neuvosto (1994–1996)[25]
  •  Ghana – Kansallinen vapautusneuvosto (1966–1969), Korkein sotilasneuvosto (1975–1979), Väliaikainen maanpuolustusneuvosto (1981) -1993)[26]
  •  Guinea – kansallisen palauttamisen sotilaskomitea (1984–1991)[27]
  •  Liberia – Kansan pelastusneuvosto (1980–1984)[28]
  •  Libya – Vallankumouksellinen komentoneuvosto (1969–1977)[29]
  •  Mali – kansallisen vapautuksen sotilaskomitea (1968–1979), kansallinen kansanpelastuskomitea (2020–2021)[30]
  •  Mauritania – Kansallisen pelastuksen sotilaskomitea (1978–1979), kansallisen pelastuksen sotilaskomitea (1979–1992), Oikeuden ja demokratian sotilasneuvosto ( 2005–2007), Korkea valtioneuvosto (2008–2009)[31]
  •  Niger – Demokratian palauttamisen korkein neuvosto (2010–2011)[32]
  •  Nigeria – sotilaajuntta (1966–1979 ja 1983–1999)[33]
  •  Sierra Leone – Kansallinen uuudistusneuvosto (1967–1968)[34]
  •  Somalia – Korkein vallankumousneuvosto (1969–1976)[35]
  •  Sudan – Kansallinen vallankumouksellinen komentoneuvosto (1969–1971), Vallankumouksellinen kansallisen pelastuksen neuvosto (1989–1993), Siirtymäkauden sotilasneuvosto (1985–1986), Siirtymävaiheen sotilasneuvosto (2019)[36]
  •  ZaireMobutu Sese Sekon diktatuuri (1965–1997)
  •  Argentiina – Argentiinan vallankumous (1966–1973), Kansallinen uudelleenjärjestelyprosessi (1976–1983)[46]
  •  Bolivia – Bolivian sotilasjuntta (1861, 1879-1880, 1899, 1920-1921, 1930–1931, 1936–1938, 1943–1944, 1946–1947, 1951–1952, 1964–1966, 1970–1971 ja 1980–1982)[47]
  •  Brasilia – 1930 ja 1969 (osa laajempaa sotilasdiktatuuria 1964– 1985 )[48]
  •  Chilehallituksen juntta (1973–1990)[49]
  •  Kolumbia – sotilasjunta (1957–1958)[50]
  •  KuubaFulgencio Batistan diktatuuri[51]
  •  Ecuador – sotilasjunta (1963), korkein hallitus (1976–1979)[52]
  •  El Salvador – Kansallinenhallinto (1931), hallituksenjuntta (1960–1961), sotilas-siviilihallinto (1961–1961) 1962), vallankumouksellinen hallitusjunta (1979–1982)[53]
  •  Guatemala – Guatemalan vallankaappauksen junta[54]
  •  Haiti – Haitin vallankaappauksen junta (1991–1994)[55]
  •  Nicaragua – Kansallisen jälleenrakennuksen junta (1979–1985)[56]
  •  Peru – sotilasjunta (1962–1963), Perun asevoimien vallankumouksellinen hallitus (1968–1980)[57]
  •  Suriname – kansallinen sotilasneuvosto (1980–1987)[58]
  •  Uruguay – Sotilasjunta (1973–1985)[59]
  •  Venezuela – Sotilasjunta (1948–1958)[60]

Epäonnistuneita sotilasjunttia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. juntta Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 9.12.2014.
  2. Gabon junta names General Brice Oligui Nguema as transition leader Al Arabiya English. 30.8.2023. Viitattu 30.8.2023. (englanniksi)
  3. Wagner-yhtiön vaikutuksen kasvua pelätään vallankaappauksen keskellä Nigerissä Yle Uutiset. 28.7.2023. Viitattu 28.7.2023.
  4. Burkina Fasossa toinen vallankaappaus vuoden sisään – pääkaupungissa ammuskellaan, Ranskan lähetystössä palaa Yle Uutiset. 1.10.2022. Viitattu 6.1.2023.
  5. Mali coup: UN joins global condemnation of military takeover BBC News. 4.1.2021. Viitattu 4.1.2021.
  6. Myanmarin sotilasvallankaappaus: Aung San Suu Kyin olinpaikasta ei ole varmaa tietoa, parlamentin jäseniä ei päästetä poistumaan rakennuksesta Yle Uutiset. Yleisradio. Viitattu 15.9.2021.
  7. Guineassa tapahtui armeijan vallankaappaus – presidentti syrjäytetty Yle Uutiset. Yleisradio. Viitattu 15.9.2021.
  8. STT–AFP: Sudanin pääministeri Hamdok palaa johtamaan maan hallitusta – sovittelijaryhmä julkaisee tänään sopimuksen Ilta-Sanomat. 21.11.2021. Viitattu 21.4.2023.
  9. Bangladesh www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  10. Cambodia www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  11. Taiwan www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  12. Indonesia www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  13. Iraq www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  14. Japan www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  15. Myanmar www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  16. Pakistan www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  17. Republic of Korea (South Korea) www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  18. Syria www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  19. Thailand www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  20. Burkina Faso www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  21. Chad www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  22. Egypt www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  23. Equatorial Guinea www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  24. Ethiopia www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  25. The Gambia www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  26. Ghana www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  27. Guinea www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  28. Liberia www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  29. Libya www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  30. Mali www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  31. Mauritania www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  32. Niger www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  33. Nigeria www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  34. Sierra Leone www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  35. Somalia www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  36. The Sudan www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  37. Bulgaria www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  38. France www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  39. Georgia www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  40. Greece www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  41. Poland www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  42. Portugal www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  43. Spain www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  44. Türkiye (Turkey) www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  45. United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  46. Argentina www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  47. Bolivia www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  48. Brazil www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  49. Chile www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  50. Colombia www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  51. Cuba www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  52. Ecuador www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  53. El Salvador www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  54. Guatemala www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  55. Haiti www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  56. Nicaragua www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  57. Peru www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  58. Suriname www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  59. Uruguay www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  60. Venezuela www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
  61. Fiji www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.