Sotilasjuntta
Osa artikkelisarjaa |
Valtiomuodot |
---|
Vallan lähde |
Vallan ideologia |
Vallan rakenne |
Sotilasjuntta (esp ja port. junta, suom.johtoryhmä tai johtokunta) on hallitusvaltaa käsissään pitävä sotilaiden ryhmä.[1] Sotilasjunttia on sotilasdiktatuureissa.
Nykyiset sotilasjuntat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtio | Juntan johtaja | Juntan nimi | Vuodesta |
---|---|---|---|
Gabon[2] | Oligui Nguema Brice | instituutioiden siirtymistä ja palauttamista käsittelevä komitea | 2023 |
Niger [3] | Abdourahamane Tchiani | Kansallinen isänmaansuojeluneuvosto | 2023 |
Burkina Faso[4] | Ibrahim Traoré | Isänmaallinen turvallisuuden ja ennallistamisen liike | 2022 |
Mali[5] | Assimi Goïta | Siirtymäajan hallinto | 2020 |
Myanmar[6] | Min Aung Hlaing | Valtion hallintoneuvosto | 2021 |
Guinea[7] | Mamady Doumbouya | Kansallinen sovinto- ja kehityskomitea | 2021 |
Sudan[8] | Abdel Fattah al-Burhan | Siirtymäkauden suvereniteettineuvosto | 2021 |
Historialliset esimerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aasia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bangladesh [9]– Khondaker Mostaq Ahmadin (1975) armeijan tukema hallinto, korkeimman oikeuden Abu Sadat Mohammad Sayem (1975–1976) ja myöhemmin Ziaur Rahmanin johtama väliaikainen sotilashallitus (1976–1978), Hussain Muhammad Ershadin sotilashallitus (1982–1986) ja armeijan tukema väliaikainen hallitus, jota johti Fakhruddin Ahmed (2007–2009)
- Khmerin tasavalta [10] (1970–1975)
- Kiinan tasavalta [11]– Kuomintangin sotilashallitus (1948–1991),
- Indonesia – Suharton sotilashallitus, joka tunnetaan myös nimellä Uusi järjestys (1966–1998)[12]
- Irak – Suvereniteettineuvosto (1958–1963)[13]
- Japani – Shogunaattikausi (1185–1868)[14]
- Burma – Unionin vallankumousneuvosto (1962–1974), valtion rauhan- ja kehitysneuvosto (1988–2011)[15]
- Pakistan – Ayub Khan (1958–1969), Yahya Khan (1969–1971), Muhammad Zia-ul-Haq (1977–1988) ja Pervez Musharraf (1999–2008)[16]
- Etelä-Korea – Park Chung Heen (1962–1979, alun perin kansallisen jälleenrakennusneuvoston) ja Chun Doo-hwanin (1980–1988) sotilashallitukset )[17]
- Syyria – Kansallinen vallankumouksellisen komennon neuvosto (1963–1966)[18]
- Thaimaa – kansallinen rauhanturvaneuvosto (1991–1992), kansallinen turvallisuusneuvosto (2006–2008), kansallinen rauhan- ja järjestysneuvosto (2014–2019)[19]
Afrikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Burkina Faso – Kansallinen demokratian neuvosto (2015)[20]
- Tšad – Siirtymävaiheen sotilasneuvosto (2021–2022), Siirtymävaiheen hallinto (2022–2024)[21]
- Egypti – Asevoimien korkein neuvosto (2011–2012)[22]
- Päiväntasaajan Guinea – Korkein sotilasneuvosto (1979–1982)[23]
- Etiopia – Derg (1974–1987)[24]
- Gambia – Asevoimien väliaikainen hallitseva neuvosto (1994–1996)[25]
- Ghana – Kansallinen vapautusneuvosto (1966–1969), Korkein sotilasneuvosto (1975–1979), Väliaikainen maanpuolustusneuvosto (1981) -1993)[26]
- Guinea – kansallisen palauttamisen sotilaskomitea (1984–1991)[27]
- Liberia – Kansan pelastusneuvosto (1980–1984)[28]
- Libya – Vallankumouksellinen komentoneuvosto (1969–1977)[29]
- Mali – kansallisen vapautuksen sotilaskomitea (1968–1979), kansallinen kansanpelastuskomitea (2020–2021)[30]
- Mauritania – Kansallisen pelastuksen sotilaskomitea (1978–1979), kansallisen pelastuksen sotilaskomitea (1979–1992), Oikeuden ja demokratian sotilasneuvosto ( 2005–2007), Korkea valtioneuvosto (2008–2009)[31]
- Niger – Demokratian palauttamisen korkein neuvosto (2010–2011)[32]
- Nigeria – sotilaajuntta (1966–1979 ja 1983–1999)[33]
- Sierra Leone – Kansallinen uuudistusneuvosto (1967–1968)[34]
- Somalia – Korkein vallankumousneuvosto (1969–1976)[35]
- Sudan – Kansallinen vallankumouksellinen komentoneuvosto (1969–1971), Vallankumouksellinen kansallisen pelastuksen neuvosto (1989–1993), Siirtymäkauden sotilasneuvosto (1985–1986), Siirtymävaiheen sotilasneuvosto (2019)[36]
- Zaire – Mobutu Sese Sekon diktatuuri (1965–1997)
Eurooppa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bulgarian kuningaskunta – Bulgarian vallankaappauksen junta (1934–1935)[37]
- Ranska – Bonapartisti-hallinto Ranskassa (1799–1815), Vichyn Ranskan hallitus (1940–1945)[38]
- Georgia – Georgia tasavallan sotilasneuvosto (1992)[39]
- Kreikka – Everstihallinto, virallisesti "vallankumouskomitea" (1967–1974)[40]
- Puolan kansantasavalta – kansallisen pelastuksen sotilasneuvosto (1981–1983)[41]
- Portugali – Kansallisen pelastuksen juntta (1974–1975)[42]
- Espanja – franskoistinen Espanja (1939–1975)[43]
- Turkki – kansallinen yhtenäisyyskomitea (1960–1961), kansallisen turvallisuuden neuvosto (1980–1983)[44]
- Yhdistynyt kuningaskunta – Lordiprotektoraatti (1653–1660)[45]
Amerikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Argentiina – Argentiinan vallankumous (1966–1973), Kansallinen uudelleenjärjestelyprosessi (1976–1983)[46]
- Bolivia – Bolivian sotilasjuntta (1861, 1879-1880, 1899, 1920-1921, 1930–1931, 1936–1938, 1943–1944, 1946–1947, 1951–1952, 1964–1966, 1970–1971 ja 1980–1982)[47]
- Brasilia – 1930 ja 1969 (osa laajempaa sotilasdiktatuuria 1964– 1985 )[48]
- Chile – hallituksen juntta (1973–1990)[49]
- Kolumbia – sotilasjunta (1957–1958)[50]
- Kuuba – Fulgencio Batistan diktatuuri[51]
- Ecuador – sotilasjunta (1963), korkein hallitus (1976–1979)[52]
- El Salvador – Kansallinenhallinto (1931), hallituksenjuntta (1960–1961), sotilas-siviilihallinto (1961–1961) 1962), vallankumouksellinen hallitusjunta (1979–1982)[53]
- Guatemala – Guatemalan vallankaappauksen junta[54]
- Haiti – Haitin vallankaappauksen junta (1991–1994)[55]
- Nicaragua – Kansallisen jälleenrakennuksen junta (1979–1985)[56]
- Peru – sotilasjunta (1962–1963), Perun asevoimien vallankumouksellinen hallitus (1968–1980)[57]
- Suriname – kansallinen sotilasneuvosto (1980–1987)[58]
- Uruguay – Sotilasjunta (1973–1985)[59]
- Venezuela – Sotilasjunta (1948–1958)[60]
Oseania
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fidži – Frank Bainimaraman sotilashallitus (2006–2014)[61]
Epäonnistuneita sotilasjunttia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Algerin vallankaappaus (1961)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ juntta Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 9.12.2014.
- ↑ Gabon junta names General Brice Oligui Nguema as transition leader Al Arabiya English. 30.8.2023. Viitattu 30.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Wagner-yhtiön vaikutuksen kasvua pelätään vallankaappauksen keskellä Nigerissä Yle Uutiset. 28.7.2023. Viitattu 28.7.2023.
- ↑ Burkina Fasossa toinen vallankaappaus vuoden sisään – pääkaupungissa ammuskellaan, Ranskan lähetystössä palaa Yle Uutiset. 1.10.2022. Viitattu 6.1.2023.
- ↑ Mali coup: UN joins global condemnation of military takeover BBC News. 4.1.2021. Viitattu 4.1.2021.
- ↑ Myanmarin sotilasvallankaappaus: Aung San Suu Kyin olinpaikasta ei ole varmaa tietoa, parlamentin jäseniä ei päästetä poistumaan rakennuksesta Yle Uutiset. Yleisradio. Viitattu 15.9.2021.
- ↑ Guineassa tapahtui armeijan vallankaappaus – presidentti syrjäytetty Yle Uutiset. Yleisradio. Viitattu 15.9.2021.
- ↑ STT–AFP: Sudanin pääministeri Hamdok palaa johtamaan maan hallitusta – sovittelijaryhmä julkaisee tänään sopimuksen Ilta-Sanomat. 21.11.2021. Viitattu 21.4.2023.
- ↑ Bangladesh www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Cambodia www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Taiwan www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Indonesia www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Iraq www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Japan www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Myanmar www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Pakistan www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Republic of Korea (South Korea) www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Syria www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Thailand www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Burkina Faso www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Chad www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Egypt www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Equatorial Guinea www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Ethiopia www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ The Gambia www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Ghana www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Guinea www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Liberia www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Libya www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Mali www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Mauritania www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Niger www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Nigeria www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Sierra Leone www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Somalia www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ The Sudan www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Bulgaria www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ France www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Georgia www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Greece www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Poland www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Portugal www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Spain www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Türkiye (Turkey) www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Argentina www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Bolivia www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Brazil www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Chile www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Colombia www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Cuba www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Ecuador www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ El Salvador www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Guatemala www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Haiti www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Nicaragua www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Peru www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Suriname www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Uruguay www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Venezuela www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.
- ↑ Fiji www.worldstatesmen.org. Viitattu 15.10.2024.