Soihtu (opiskelijalehti)
Soihtu oli vuosina 1931–1991 Helsingissä ilmestynyt vasemmistolainen opiskelijalehti. Sitä julkaisi alkuun Akateeminen Sosialistiseura (ASS) ja 1960-luvun lopusta alkaen Sosialistinen Opiskelijaliitto (SOL), jonka jäsenjärjestö ASS oli. 1930-luvulla Soihtu edusti Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) päälinjasta eronnutta vasemmistososialismia, ja silloinen ASS:n johto tunnettiin sen mukaan ”soihtulaisina”. 1970-luvulla Soihtu oli Suomen Kommunistisen Puolueen opposition linjauksia seuranneen taistolaisen opiskelijaliikkeen äänenkannattaja.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehden näytenumero ilmestyi marraskuussa 1931 ja ilmestyminen vakiintui seuraavan vuoden aikana.[1] Nimenä oli alun perin Soihtu: sosialidemokraattinen aikakauslehti.[2] Ensimmäisessä numerossa lehden tarkoitukseksi ilmoitettiin marxilaisen sosiaalidemokratian tuntemuksen parantaminen ja syventäminen ajankohtaisia ja teoreettisia aiheita käsittelemällä.[1] Lehden keskeisiä toimittajia 1930-luvulla olivat Mauri Ryömä, Cay Sundström ja Raoul Palmgren. Siihen kirjoittivat myös Ahti Myrsky, Kaisu-Mirjami Rydberg, Maija Savutie ja Elvi Sinervo. Soihtu sai salaista rahoitusta Neuvostoliitosta.[3] Lehden vasemmistososialistista linjaa edustanut sisältö vaikutti siihen, että koko ASS erotettiin SDP:stä vuonna 1937.[4] Lehden ilmestymistiheys oli suurimmillaan vuosina 1937–1939, jolloin se ilmestyi noin 20 kertaa vuodessa.[2] Soihdussa talvisodan alla ilmestyneet ja Neuvostoliiton kantoja myötäilleet Ryömän kirjoitukset tarjosivat viranomaisille riittävän perusteen lehden lakkauttamiselle.[5] Päätoimittajaa Aimo Rikkaa vastaan nostettiin painokanne välirauhan aikana vuonna 1940, ja lehden ilmestyminen keskeytyi kokonaan jatkosodan ajaksi (1941–1944).[1]
Soihdun ilmestyminen alkoi uudelleen vuonna 1945. Ilmestymistahti ja sisällön painotukset vaihtelivat paljon ASS:n kulloisenkin tilanteen mukaan.[1] Järjestö julkaisi lehteä vuoteen 1967. Seuraavana vuonna Soihtu ei ilmestynyt lainkaan, mutta aloitti vuonna 1969 uudelleen. Julkaisijaksi vaihtui SOL ja alaotsikoksi ”Sosialistisen opiskelijaliiton lehti”.[2] 1970-luvulla Soihdusta tuli SOL:n linjan mukaisesti taistolaisen opiskelijaliikkeen äänitorvi. Yli satasivuisessa lehdessä julkaistiin liikkeen keskeisimmät teoreettiset kannat. Ajankohtaisempiin asioihin keskittyi liiton agitaatiolehti Soihdunkantaja (1971–1981).[6] SOL päätti lopettaa toimintansa lokakuussa 1990,[7] ja Soihtu lakkasi ilmestymästä vuonna 1991. Viimeisessä vaiheessa julkaisijana toimi hetken aikaa Soihdun Tuki -yhdistys.[2]
Päätoimittajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Raoul Palmgren 1937
- Aimo Rikka 1940
- Pertti Rovamo 1978–1983[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Soihtu-lehti (Arkistoitu – Internet Archive) Kansan arkisto. Viitattu 2.11.2012.
- ↑ a b c d Soihtu[vanhentunut linkki] Fennica-tietokanta. Viitattu 2.11.2012.
- ↑ Jyrki Juusela: Suomalaiset Espanjan sisällissodassa 1936–1939, s. 102–104. Atena, Jyväskylä 2003.
- ↑ Veijo Berg: Takana loistava menneisyys Ylioppilaslehti 15.12.1995. Viitattu 2.11.2012.
- ↑ Ryömä, Mauri (1911 - 1958) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Hyvärinen, Matti: Viimeiset taistot, s. 27. Vastapaino, 1994. ISBN 951-9066-80-2
- ↑ SOL hautaa itsensä[vanhentunut linkki] (Helsingin Sanomat 10.10.1990)
- ↑ Kimmo Sarje: ”Pertti Rovamo kulki kolmatta linjaa”, Kulttuurivihkot 3–4/2020, s. 44.