Sinosauropteryx
| Sinosauropteryx | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Ylälahko: | Dinosaurukset Dinosauria |
| Lahko: | Liskonlantioiset Saurischia |
| Alalahko: | Teropodit Theropoda |
| Heimo: | †Compsognathidae |
| Suku: |
†Sinosauropteryx Ji & Ji, 1996 |
| Laji: | prima |
| Kaksiosainen nimi | |
|
† Sinosauropteryx prima |
|
| Katso myös | |
Sinosauropteryx (nimen merkitys: ”kiinalainen liskon siipi”) on sukupuuttoon kuollut Compsognathidae-heimoon kuuluva petodinosaurusten suku, joka eli Kiinassa noin 130–125 miljoonaa vuotta sitten.[1][2] Se tuli tunnetuksi siitä, että se oli ensimmäinen varmistettu höyhenpeitteinen dinosaurus.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sinosauropteryx kasvoi noin metrin pituiseksi ja 29 senttimetrin korkuiseksi ja painoi noin 2,5 kilogrammaa.[3][4] Lajilla oli suuhteellisen pitkä häntä verrattuna muun ruumiin kokoon.[1] Se käveli kahdella jalalla ja juoksi nopeasti. Tutkijat uskovat sen juosseen jopa 64 kilometrin tuntinopeudella.[3] Suurin osa sen pituudesta koostui sen hännästä, joka oli pitempi kuin muilla teropodeilla.[4][5] Lajilla oli koukkukynnet ja niiden käsivarret olivat lyhyet.[6] Lajilla oli pienet hampaat.[7] Se kuului teropodeihin.[2][8]
Fossiilit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sinosauropteryx löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 1996 Kiinasta, Liaoningin louhokselta.[1] Höyhenpeitteen olemassaolo saatiin selville sen luihin jääneistä untuvamaisista höyheneistä.[6] Tutkijat uskoivat että höyhenet suojasivat sitä kylmyydeltälähde?.
Sinosauropteryxilla oli todennäköisesti poikittaisia valkoisia ja oransseja raitoja koko hännän pituudelta, ja sen kaulaa ja selkää peittävät untuvat olivat väriltään punaruskeita tai oransseja.[9][10] Tutkimus edisti käsitystä dinosaurusten värityksestä. Kyseinen tiimi ei löytänyt solurakenteita, jotka olisivat vastuussa muista väreistä, kuten keltaisesta, purppurasta tai sinisestä.[11] He viittaavat myös siihen, että dinosauruksen solut olisivat saattaneet tuottaa värillisiä pigmenttejä, kuten karotenoideja ja porfyriinejä.[11]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sinosauropteryxen elinympäristö koostui märistä metsistä ja järvistiä. Se jakoi yleensä elimympäristönsä muiden samankaltaisen lajien kanssa, esimerkiksi: Sinocalliopteryxien, Sinornithosaurus ja Tianyuraptorien kanssa.[7]
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksi Sinosauropteryxin fossiili näyttää sisältävän liskon jäännöksiä mahassaan. Toisessa fossiilinäytteessä havaittiin sen sisältävän kolmen pienen muun nisäkkään leukojen jäämiä.[4][12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ben Morgan: Dinosaurukset : Suuri dinosauruskirja, s. 183. Suomentanut Marko Niemi. Readme.fi, 2011. ISBN 978-952-220-416-5
- ↑ a b Sinosauropteryx prima Australian Museum. 19.11.2018. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Sinosauropteryx Newdinosaurs.com. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Sinosauropteryx Dinosaurs Jungle. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
- ↑ "An exceptionally well-preserved theropod dinosaur from the Yixian Formation of China" Nature. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Davidson, Susanna: Dinosaurusten aika, s. 82. Kirjalito, 2004. ISBN 951-28-4088-X
- ↑ a b Paul, Gregory S.: The Princeton field guide to dinosaurs, s. 124. Princeton, N.J.: Princeton University Press, 2016. ISBN 978-1-4008-8314-1 (englanniksi)
- ↑ Sinosauropteryx Natural History Museum. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Fiann M.Smithwick: Countershading and Stripes in the Theropod Dinosaur Sinosauropteryx Reveal Heterogeneous Habitats in the Early Cretaceous Jehol Biota ScienceDirect. 6.11.2017. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Carl Zimmer: Study Offers an Insight Into Dinosaur Colors The New York Times. 27.1.2010. The New York Times Company. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Matt Kaplan: Fossil feathers reveal dinosaurs' true colours Nature. 27.1.2010. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
- ↑ J.H. Hurum: Were mammals originally venomous? Acta Palaeontologica Polonica. 2006. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)