Siioninvuori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Siioninvuori
הר ציון, جبل صهيونView and modify data on Wikidata

Siioninvuori

Tyyppi
Sijainti
Vuoristo
Jerusalem hills (d) (käännä suomeksi)View and modify data on Wikidata
Korkeus merenpinnasta
765 m
Kartta
Koordinaatit

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Siioninvuori Öljymäeltä katsottuna

Siioninvuori (hepr. ‏הר צִיּוֹן‎, Har Tsiyyon; arab. جبل صهيون‎, Jabel Sahyoun) on kukkula Jerusalemissa hieman vanhan­kaupungin muurien ulko­puolella.

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siion-nimen (ṣiyyôn) etymologia on epävarma.[1][2] [3] Raamatussa nimi mainitaan ensimmäisen kerran Toisessa Samuelin kirjassa, jonka mukaan Daavid valloitti Siionin vuori­linnoituksen jebusilaisilta.[4], ja todennäköisesti nimi onkin muinaisten israeli­laisten maahan­tuloa vanhempi.[1][2] Jos se on seemiläistä alkuperää, se saattaa perustua heprean linnoitusta tarkoittavaan sanaan ''ṣiyyôn taikka arabian sanaan siyya, joka merkitsee kuivaa maata, taikka linnaketta tai suojelusta tarkoitta­vaan sanaan šanā.[2][3] Nimi saattaa myös johtua arabian sana­vartalosta ṣahî ("nousta huipulle") tai ṣuhhay ("torni" tai "vuorenhuippu".[3] On myös arveltu, että se saattaisi johtua ei-seemiläisen hurrin kielen sanasta šeya, joka merkitsee jokea tai puroa.[3]

Arabian ja syyrian kielissä nimi esiintyy muodossa Sayhun (arab. صهيون‎.[5] Sana esiintyy myös Wâdi Sahyûn -nimisen laakson nimessä, joka on vajaan kolmen kilo­metrin päässä Jerusalemin Jaffan portin ulko­puolella.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siioninvuorelle johtava Paavin tie (Derekh Ha'Apifyor. Israelin hallitus antoi tielle tämän nimen paavi Paavali VI:n vuonna 1964 tekemän historiallisen vierailun kunniaksi

Toisen Samuelin kirjan mukaan Siioninvuori oli jebusilaisten linnakkeen paikka, jonka Daavid valloitti. Siitä tuli hänen palatsinsa paikka, jonne myös Daavidin kaupunki perustettiin.[4][6]

Siioninvuoren köysirata

Jonkin aikaa Salomon temppelin rakentamisen jälkeen Siionin­vuorella tarkoitettiin Jerusalemin Temppeli­vuorta. Se mainitaan Jesajan kirjassa[7], Psalmeissa ja Ensimmäisessä Makka­bealais­kirjassa.[6] Ajan­laskumme ensimmäisellä vuosi­sadalla, vähän ennen roomalaisten suorittamaa Jerusalemin valloitusta ja toisen temppelin tuhoa, juutalainen historioitsija Josephus kuitenkin selitti Siionin­vuoren tarkoittavan lännempänä, laakson toisella puolella olevaa kukkulaa.[6] Sen vuoksi tämä läntinen kukkula, joka ulottuu Jerusalemin vanhan­kaupungin ulko­puolelle, tuli tunnetuksi Siionin­vuorena, mitä nimeä siitä käytetään edelleenkin.[6]

Vuonna 1948 Siionin­vuori yhdistettiin kapealla tunnelilla Länsi-Jerusalemin Yemin Moshen kaupungin­osaan. Israelin itsenäisyys­sodan aikana tarvittiin tällainen vaihto­ehtoinen kulku­tie Siionin­vuorella taistelleiden sotilaiden huoltamiseksi ja haavoittuneiden evakuoimiseksi. Tarkoitukseen suunniteltiin köysirata, jolla voitiin kuljettaa 250 kilo­gramman kuorma. Köysi­rataa käytettiin vain öisin, ja päivisin se laskettiin laaksoon, ettei sitä havaittaisi. Matka Israelin tukikohdasta St. John Eye Hospital'ilta Siionin­vuorelle kesti kaksi minuuttia. Siionin­vuoren valloitti Harelin prikaati 18. toukokuuta 1948.[8]

Israelin itsenäisyys­sodasta 1948 vuoden 1967 kuuden päivän sotaan saakka Jerusalemin vanha­kaupunki oli Jordanian hallinnassa, eikä israelilaisilla ollut pääsyä sen pyhille paikoille. Vanhan­kaupungin länsipuoliset kaupunginosat sen sijaan olivat Israelin hallinnassa, mutta Siionin­vuori oli ei-kenenkään-maalla Israelin ja Jordanian välissä.[9] Samalla se oli lähimpänä muinaista Jerusalemin temppeliä sijainnut paikka, jonne israelilaisilla oli pääsy, ja siellä sijainnut Daavidin hauta­rakennuksen katto muodostuikin Itkumuuria korvaavaksi paikaksi, jonne israelilaiset kiipesivät rukoilemaan.[10] Siionin­vuorelle johtava kiemurteleva tie sai nimen Paavin tie (Derekh Ha'apifyor) paavi Paavali VI:n vuonna 1964 tekemän historiallisen vierailun kunniaksi.[9]

Legendoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä Siioninvuorelta

Paikallisen legendan mukaan kaksi insinööriä, jotka vuonna 1538 saivat tehtäväkseen jälleen­rakentaa Jerusalemin vanhan­kaupungin muurit, jättivät erehdyksessä Siionin­vuoren ja kuningas Daavidin haudan muurin ulkopuolelle. Turkin sulttaani Suleiman Suuri raivostui tästä virheestä siinä määrin, että tuomitsi heidät kuolemaan.[11]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oskar Schindlerin hauta Siioninvuorella

Nykyisellä Siioninvuorella sijaitsevia huomattavia paikkoja ovat benediktiiniläinen Neitsyt Marian taivaaseen­astumisen luostari­kirkko, kuningas Daavidin hauta ja ns. Yläsali, jossa Jeesuksen uskotaan viettäneen viimeisen ehtoollisen. Useimmat historioitsijat ja arkeo­logit eivät kuitenkaan pidä vuorella sijaitsevaa "Daavidin hautaa" kuningas Daavidin todellisena hauta­paikkana.

Vuorella on myös holokaustin uhrien muistoksi rakennettu museo Martef HaShoa (hepr. ‏מרתף השואה‎‎). Lisäksi siellä on sekä katolinen että protestanttinen hautausmaa. Katoliselle hautausmaalle on haudattu muun muassa hurskaaksi pakanaksi tunnustettu, 1200 juutalaista holokaustista pelastanut Oskar Schindler[12]. Protes­tantti­selle hautausmaalle haudatuista henkilöistä tunnetuimpia on arkkitehti Conrad Schick.

Arkeologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1874 englantilainen Henry Maudsley löysi Siionin­vuorelta suuren kiven­järkäleen ja useita muinaisia hiottuja kiviä, joiden hän uskoi olevan Josephuksen mainitseman ensimmäisen kaupunginmuurin perustuksia. Osa näistä kivistä käytettiin nykyisen piispa Gobatin koulun (nyk. American Institute of Holy Land Studies and Jerusalem University College) pää­portin luona olevan muurin rakentamiseen.[13]

Itäisemmältä vanhan­kaupungin etelä­puolella olevalta kukkulalta on löydetty rauta­kautinen porrastettu kivi­rakennelma, mikä on antanut aihetta teoriaan, jonka mukaan alku­peräinen Siionin vuori­linnoitus sijaitsi siellä.[6]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siioninvuori.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Terry R. Briley: Isaiah, Volume 1 - The College Press NIV commentary: Old Testament series, s. 49. College Press, 2000. ISBN 0-89900-890-9 Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ a b c Tremper Longman, Peter Enns: Dictionary of the Old Testament: wisdom, poetry & writings, Volume 3, s. 936. InterVarsity Press, 2008. 0-8308-1783-2 Teoksen verkkoversio.
  3. ↑ a b c d Geoffrey W. Bromiley: International Standard Bible Encyclopedia: E-J Volume 2. Wm. B. Eerdmans Publishing, 1982. ISBN 0-8028-3782-4 Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ a b 2. Sam. 5:6–9
  5. ↑ a b Palestine exploration quarterly, s. 21. Palestine Exploration Fund, 1977. Teoksen verkkoversio.
  6. ↑ a b c d e Bargil Pixner, Rainer Riesner: Paths of the Messiah, s. 320-322. Ignatius Press, 2010. ISBN 0-89870-865-6 Teoksen verkkoversio.
  7. ↑ Jes. 60:14
  8. ↑ Mt. Zion Cable Car (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ a b On the spot Jerusalem Post. Viitattu 3.12.2012.
  10. ↑ Raphael Israeli: Jerusalem Divided: The Armistice Regime, 1947-1967, s. 6. Routledge, 2002.
  11. ↑ Bible sites: Mount Zion (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ A sign points to the grave Haaretz.com. Viitattu 3.12.2012.
  13. ↑ Jerusalem's Essene Gateway

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Siioninvuori&oldid=22810204”