Seututie 174

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seututie 174
Keskustie, Artjärventie, Myrskyläntie, Kimonkyläntie
Tie Myrskylän keskustasta kohti Artjärveä ja Porlammia.
Tie Myrskylän keskustasta kohti Artjärveä ja Porlammia.
Maa Suomi
Tieluokka seututie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Väylävirasto
Pituus 32 km
Alkupiste Myrskylän kirkonkylä, Myrskylä
Päätepiste Kimonkylä, Lapinjärvi (32 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku kaksikaistainen
Seututien 167 ja seututien 174 risteys. Opastetienviitassa lukee 174 Elimäki ja Artjärvi, Artsjö sekä 1701 Lapinjärvi. Yhdystie 1701 vie Lapinjärven Porlammille ja Ingermaninkylään valtatielle 6.

Seututie 174 on seututie Uudellamaalla. Se johtaa Myrskylän kirkonkylältä Orimattilan Artjärven kautta Lapinjärven Kimonkylälle päättyen Koskenkylän ja Kouvolan väliselle valtatielle 6. Sen pituus on noin 32 kilometriä.

Seututien osat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aloituskohta[1] Tiennimi Päättymiskohta Kunta
Seututie 167 Keskustie Syväjärventien risteys Myrskylä
Syväjärventien risteys Artjärventie Myrskylän ja Orimattilan raja Myrskylä
Myrskylän ja Orimattilan raja Myrskyläntie Salmelantien risteys Orimattila
Salmelantien risteys Kimonkyläntie Orimattilan–Lapinjärven raja Orimattila
Orimattilan ja Lapinjärven raja Artjärventie Valtatie 6, Kimonkylä Lapinjärvi

Seututie 174 alkaa Myrskylän kirkonkylästä, jossa sen nimenä on Keskustie. Syväjärventien risteyksestä se jatkuu Artjärventienä, kunnes Lahti–Loviisa-rautatien itäpuolella Myrskylän ja Orimattilan rajalla sen nimi vaihtuu Myrskyläntieksi. Salmelasta, entisen Artjärven kunnan kuntakeskuksesta, se jatkuu Kimonkyläntienä Orimattilan ja Lapinjärven kunnanrajalle, josta se jatkuu Artjärventienä Lapinjärven Kimonkylään valtatielle 6.

Keskustie Myrskylässä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustie on Myrskylän kirkonkylän läpi lähellä Kirkkojärven pohjoisrantaa kulkeva seututien ensimmäinen osa.

Sen eteläpuolella on Paloasemantie, jonka päässä on Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen Myrskylän pelastusasema, jossa toimii puolivakinainen palokunta, Myrskylän VPK sekä Myrskylän työväenyhdistyksen talo Kino, jota on ennen käytetty elokuvateatterina ja bingona.

Keskustieltä pohjoiseen risteävän Kumismäentien varrella on vanhojen palvelutalo. Keskustieltä etelään risteää Tehtaankuja, jolla on ollut pieni vaatetustehdas, jonka paikalle on rakennettu mittojen mukaan huonekaluja valmistava puusepäntehdas. Kumismäen toinen nimi on Kamalamäki.

Kirkonkylässä seututien pohjoispuolella on Myrskylän kirkkoherranvirasto ja Kamalamäki sekä Myrskylän hautausmaan uusi osa. Eteläpuolella on hautausmaan vanha osa ja Myrskylän evankelis-luterilaisen seurakunnan kolmas, vuonna 1803 rakennettu kirkko. Kirkon itäpuolella on muualta tuotu aitta ja Myrskylän kotiseutumuseon kaksi viljamakasiinia museorakennuksina. Näistä eteläisempi on auki maksutta kesäisin sunnuntaisin alkuiltapäivällä. Museota pitää auki Eläkeliiton Myrskylän paikallisyhdistys.

Museon jälkeen tulee Myrskylän Sale ja ABC-liikenneasema, jonka jälleen tiehen risteää lännestä kunnanvirastolta tuleva Virastotie. Virastotien jälkeen pohjoispuolella on Myrskylän Säästöpankki, jonka jälkeen eteläpuolella on nykyisin asuinkäytössä oleva entinen Myrskylän meijeri. Pohjoispuolella on asiamiespostina toimiva lounasravintola Myrskytähti ja eteläpuolella Myrskylän kotikirkko. Kohti Porlammintien risteystä kuljettaessa eteläpuolelle jää Kapakanmäen pientaloalue, jonka eteläpuolella on Kirkkojärven rannalla maksuttomat venepaikat ja pyykinpesualue. Tästä itään on Kartanonmäen pientaloalue. Kartanonmäellä on myös frisbeegolf-koreja.

Keskustie päättyy Syväjärventien risteykseen, missä seututien nimeksi vaihtuu Artjärventie. Risteyksen lähellä on suuri entinen Myrskylä Oy:n huonekalutehtaan rakennus, jossa toimii nykyään Vilkmanin tukkuketjuihin kuulumaton rautakauppa, joka on aloittanut vuonna 1950 K-kauppana.

Artjärventie Myrskylässä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artjärventie Myrskylässä johtaa Sopajärvelle ja Hevonojalle, missä on uukuniemeläisasutusta vuodesta 1946. Hevonojalla on ollut tätä ennen kartano. Hevonojan jälkeen tie vie entiselle Artjärven rautatieasemalle ylittäen rautatien. Sen jälkeen alkaa Orimattilan Artjärvi.

Myrskyläntie Orimattilan Artjärvellä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artjärventie vaihtuu Myrskyläntieksi Myrskylän ja Orimattilan rajalla. Tien eteläpuolella on asutusta, mm. entinen rautatieaseman rakennus ja vanhoja pientaloja. Aluetta kiertää lenkkinä Asemanmutka-niminen tie, joka risteää Artjärventiestä ja liittyy jälleen Myrskyläntiellä.

Ensimmäinen kylä Orimattilan Artjärven puolella on Hauksuo, ja sen jälkeen on Hiitelä. Hiitelässä toimii kotiseutuyhdistyksenä Simolan tilan rakennuksissa Hiitelä-seura, jolla on vuonna 1941 rakennetussa tiilisessä navetassa kirjasto, Artjärven toinen Artjärven kotiseutuyhdistyksen jälkeen ja ennen Salmelassa sijaitsevaa Kirsintupaa. 1990-luvulla Simolan maatila päätyi maa- ja metsätalousministeriölle, koska omistajalla ei ollut oikeutta jatkaa maanviljelijänä tutkintojen vuoksi. Maat maatalouspiiri myi ympäröiville maanviljelijöille. Päärakennuksen, aitan ja navetan vuokrasi Miina Äkkijyrkkä. Hänen jälkeensä Simolan tila päätyi kotiseutuyhdistyksen käyttöön.

Hiitelästä risteää tie Niinikoskelle. Myrskyläntie päättyy entisen Artjärven kunnan kuntakeskuksessa, Salmelassa, ja vaihtuu Kimonkyläntieksi.

Onnettomuuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnuntaina 21. heinäkuuta 2024 sattui kahden kilometrin päässä ennen Artjärven kuntakeskus Salmela ojaanajo, missä kuoli 17-vuotias kuljettaja. Kaksi muuta kyydissä ollutta nuorta loukkaantuivat. [2]

Kimonkyläntie Orimattilan Artjärvellä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kimonkyläntie jatkuu itään ja kulkee Pyhäjärven pohjoispuolitse. Järven etelärannalla näkyy Valion tuotantoketjuun kuuluva maidontuotantotila. Mäen päällä Suurikylässä kääntyy etelään yhdystie 1732, jonka varrella on Orimattilan Artjärven ainoa eurouimaranta, Pyykkiniekan uimaranta, entinen koulu ja Töyrylän kartano.[3] Risteyksen itäpuolella, Kimonkyläntien pohjoispuolella on toinen maidontuotantotila, joka kuuluu Arlan tuotantoketjuun Ruhan meijerin kautta.

Lammilla tien pohjoispuolella on vaelluspolku Lamminpolku Kimonkyläntie 480:ssä.[4]

Metsäkulmalla Riihimäellä Kimonkyläntie 952a:ssa on Ursaan liittyen Tähtikallio-niminen paikka, jossa on tähtitieteellinen havaintoasema tähtitieteellinen yhdistys Keski-Uudenmaan Altair ry:n toteuttamana.[5] Pidemmällä mäen päällä Kimonkyläntie 952b:ssä on Artjärven Viestiteknillisen Yhdistyksen alue, jota kutsutaan Viestikallioksi. Siellä on telemasto ja amatööriradioasema 70 cm:n amatööripuheradiotoistimineen. Toistin kuuluu autoon Kouvolan Elimäen Mustilasta Lapinjärven Ingermaninkylään ja Myrskylän Syväjärvelle[6].

Orimattilan ja Lapinjärven rajalla tie Kimonkyläntie vaihtuu Artjärventieksi.

Artjärventie Lapinjärvellä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artjärventie alkaa Lapinjärven rajalta. Metsäinen ja kallioinen seutu muuttuu peltoiseksi maisemaksi. Tie päättyy valtatien 6 risteykseen Lapinjärven Kimonkylässä. Seututien pohjoispuolella on mm. entinen Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta ja sen tallirakennus. Pohjoisempana Meijeritiellä on Lapinjärven kirkonkellomuseo.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]