Selkämeri

Selkämeri (ruots. Bottenhavet), aikaisemmin Raumanmeri, on Pohjanlahden eteläosan nimitys. Etelässä se rajoittuu Ahvenanmaahan ja Ahvenanmereen ja pohjoisessa Merenkurkkuun. Selkämeri jakaantuu Suomen ja Ruotsin kesken, mutta keskellä Selkämerta on myös huomattavan suuri kansainvälinen vesialue. Saaria on vain rannikkoalueilla, kauempana rannikosta niitä ei ole. Selkämeren suolapitoisuus on noin 0,5 %.^[1] Merisääennustuksissa käytetään Selkämeren rajoille seuraavaa määritelmää: meren eteläraja kulkee leveyspiiriä 60°30′ N seuraten. Selkämeren eteläosan pohjoisrajana on leveyspiiri 62° N, joka on samalla Selkämeren pohjoisosan eteläraja. Selkämeren pohjoisraja seuraa linjaa Ruotsin Järnas uddesta Suomen rannikon Halsögrundiin. Selkämeren kansainvälinen lyhennekoodi on B3, missä B on lyhennys Itämeren englanninkielisestä nimestä (the Baltic Sea). Selkämeren eteläosan lyhenne on B3S ja pohjoisosan B3N, missä S ja N viittaavat englanninkieleen (S= south ’etelä’; N= north ’pohjoinen’).^[2]

Aiemmin Rauman edustalla ollut Pohjanlahden eteläinen osa tunnettiin Raumanmerenä. Vielä 1800-luvulle saakka nimi Raumanmeri säilyi, mutta 1900-luvun alussa sen rinnalle alkoi nousta nykyinen Selkämeri-nimitys. Aluksi nimi Selkämeri mainittiin kartoissa ja kirjoissa vain suluissa, mutta pian Selkämeri vakiintui viralliseksi nimeksi.^lähde?

Raumalla nimenmuutosta vastaan protestoitiin. Vuonna 1933 kaupunginhallitus lähetti Suomen Maantieteelliselle seuralle pyynnön puuttua asiaan. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, ja vielä vuonna 1944 kaupunginhallitus osoitti valituksen suoraan Valtioneuvostolle. Tämäkään ei johtanut mihinkään. Nimi Raumanmeri kuitenkin elää vielä nykyäänkin.^[3]

Selkämeren suurin syvyys on noin 300 metriä. Tämä syvin kohta (Ulvödjupet)^[4] sijaitsee Ruotsin aluevesillä.

• Pori
• Rauma
• Gävle
• Sundsvall

• Selkämeren kansallispuisto

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Selkämeri Wikimedia Commonsissa