Sancho I (Aragonia)

Sancho I tai Sancho Ramírez (k. 6. heinäkuuta 1094)^[1] oli Aragonian kuningas vuosina 1063–1094 ja Navarran kuningas (nimellä Sancho V Ramírez) vuodesta 1076.^[2] Hänen isänsä oli Aragonian kuningas Ramiro I,^[3] mutta Aragonian hän otti läänityksenä vastaan paavilta.^[4]

Sancho Ramírez joutui kamppailemaan serkkunsa Kastilian Sancho II:n Zaragozassa esittämiä valtapyrkimyksiä vastaan yhdessä toisen serkkunsa, Navarran Sancho IV:n kanssa.^[5] Kun Navarran Sancho IV murhattiin vuonna 1076, Sancho I Ramírez käytti tilannetta hyväkseen ja valtasi Pamplonan ja julistautui myös Navarran kuninkaaksi. Murhatun kuninkaan veli Alfonso VI valtasi loput Navarraan kuuluneet La Riojan ja aiemman Kastilian kreivikunnan alueet.^[6]

Kesällä 1086 Youssef ibn Tachfine nousi maihin Espanjaan ja eteni Valenciaan, jolloin Alfonso VI pyysi Sancho I Ramírezia apuun muslimien vastaisessa sodassa. Sotajoukot kohtasivat Zallaqan taistelussa 23. lokakuuta 1086. Ensin kristityt kuninkaat menestyivät, mutta lopulta kalifi löi heidät pakoon.^[7] Sancho osallistui paavin organisoimiin taisteluihin Espanjan maureja vastaan vuosina 1063, 1073 ja 1087. Tulokset näistä sodista jäivät vaatimattomiksi, mutta hänen omat sotaretkensä Huescan ja Monzónin alueelle toivat hänelle lisää maita. Vuonna 1089 hän tunnusti paavin lääninherrakseen.^[8]

Sancho Ramírez otti käyttöön uuden Clunyn luostarista levinneen liturgian mozarabialaisen tilalle vuonna 1071.^[9] Tämä vahvisti paavi Gregorius VII:n asemaa ja saattoi maan tiiviimpään yhteyteen muun kristikunnan kanssa.^[10] Asuttaakseen maata kuningas rakennutti munkkien vierasmajoja sekä paransi ja uudisrakensi teitä ja siltoja.^[11]

Paavi Aleksanteri II oli luvannut myöhempiä ristiretkiä enteilevällä tavalla muhamettilaisia vastaan taisteleville sotureille syntien anteeksiantoa ja autuutta. Vuonna 1064 Normandian Robert Grespin, Akvitanian herttua Guillaume VIII ja Urgelin kreivi Ermengol III joukkoineen valtasivat Barbastron kaupungin 40 päivän piirityksen jälkeen. Kaupunki luovutettiin Sancho Ramírezin hallintaan, mutta jo seuraavana vuonna Zaragozan hallitsija Ahmad al-Muqtadir valtasi takaisin kristittyjen sotilaiden runteleman kaupungin.^[12]

Sancho I Ramírezin ensimmäinen vaimo Isabella oli edellämainitun Ermengol III:n tytär. Pariskunnan poika Pietari I eli Pedro I hallitsi vuosina 1094–1104.^[13] Sancho I Ramírezin toinen vaimo Felicia oli Roucyn kreivi Hilduin III:n tytär. Tästä avioliitosta syntyivät pojat Alfonso I, joka hallitsi velipuolensa jälkeen vuosina 1104–1134, ja Ramiro II, joka oli kuninkaana vuodet 1134–1137.^[14]

• O´Callaghan, J.F.: A history of Medieval Spain. United Kingdom: Cornell University, 1975. ISBN 0-8014-0880-6 (englanniksi)
• The New Encyclopaedia Britannica. (Volume 9, Micropaedia) Chicago: Encycopaedia Britannica Inc., 1986. ISBN 0-85229-434-4 (englanniksi)
• The New Encyclopaedia Britannica. (Volume 10, Micropaedia) Chicago: Encycopaedia Britannica Inc., 1986. ISBN 0-85229-434-4 (englanniksi)